Vihreä siirtymä on iso yhteiskunnallinen murros, ja se tietää eri intressiryhmien välisiä kamppailuja. Mitkä konfliktit ovat ennakoitavissa ja vältettävissä, entä mitkä kamppailut on välttämätöntä käydä?
Teksti: Jonna Kangasoja / Akordi Oy
Kansikuva: Timo Siivonen
Vihreän siirtymän tavoitteena on kestävä talous, joka ei perustu fossiilienergiaan eikä luonnonvarojen ylikulutukseen. Positiivisesta tavoitteestaan huolimatta vihreän siirtymän toimeenpanoon kytkeytyy risteäviä intressejä, arvoja ja oikeuksia. Esimerkiksi tuulivoimaloiden rakentamisella on vaikutuksia alueen maankäyttöön, luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Tilanteissa, joissa ristiriidoilta ei voida välttyä, miten ja missä niitä kannattaisi käsitellä?
Kohti konfliktien ennakointia ja hallintaa
Nykytilanteessa ympäristöön vaikuttavien hankkeiden konflikteja käsitellään kuntien kaavoitus- ja päätöksentekoprosesseissa sekä vaikutusten arvioinnin ja luvituksen prosesseissa. Laajemmassa kuvassa vihreään siirtymään liittyy kysymyksiä siirtymän vauhdista, alueellisista vaikutuksista, hankkeiden yhteisvaikutuksista, alueellisista hyödyistä ja haitoista sekä uusien teknologioiden roolista ja niiden vaikutuksista. Esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen liittyvät ristiriidat kuvaavat käsillä olevia haasteita hyvin: tuulivoimahankkeista valtaosa johtaa kaavavalituksiin ja näiden käsittelyyn hallinto-oikeudessa.
Vihreän siirtymän toimeenpanoon tarvitaan intressien yhteensovittamisen, konfliktien ennakoinnin ja ratkaisun työkaluja. Monissa suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa voidaan tunnistaa ja avata tilaa yhteiselle harkinnalle, ongelmanratkaisulle ja konfliktien ennakoinnille.
Millainen vihreän siirtymän konfliktien ennakointi- ja ratkaisukeskus voisi toimia Suomessa?
Seuraavan kahden vuoden aikana Akordi rakentaa laajan yhteistyöverkoston kanssa Suomeen vihreän siirtymän konfliktien hallinnan kapasiteettia ja konfliktien ennakoivaa hallintaa palvelevaa neutraalia foorumia TAH-säätiön tuella. Hankkeessa on mukana oikeudenmukaisen siirtymän ydinkysymysten parissa toimivia asiantuntijoita ja tahoja, joilla on suora näkymä myös siirtymän konfliktipotentiaaliin.
Hankkeessa tukeudutaan Akordin kokemuksen lisäksi kansainvälisiin esimerkkeihin ympäristökonfliktien käsittelyn toimintamalleista (ks. esim. Yhdysvaltojen ympäristöhallintoa palveleva EPA:n Conflict Prevention and Resolution Center ja Oregonin osavaltiossa toimiva National Policy Consensus Center).
Akordi on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys, jolla on 10 vuoden kokemus ympäristökiistojen ratkaisusta Suomessa. Olemme nähneet Akordin työssä, että laajasti hyväksyttävät ratkaisut syntyvät toimijoiden välisen yhteisen ongelmanratkaisun kautta.
Vuosina 2020–2022 tuulivoima-ala ja poronhoito saivat neutraalin osapuolen (Akordin) avulla laadittua yhteiset suositukset tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja operointiin poronhoitoalueella. Miksi suositukset tarvittiin? Reilu kolmannes Suomen maa-alasta on poronhoitoaluetta. Siellä, missä tuulivoimaa on Suomessa tähän mennessä rakennettu tai pyritty rakentamaan poronhoitoalueelle, se on sijoittunut lähes aina samoille asutuksen ulkopuolella oleville alueille, jotka ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myös poronhoidon kannalta tärkeitä. Sen sijaan, että jokainen yksittäinen hanke poronhoitoalueella putoaa samoihin sudenkuoppiin, konfliktien hallinnan fokusta voidaan siirtää prosessissa aikaisempaan vaiheeseen hanketasolta “yläjuoksulle”.
“Go slow to go fast”
Vaikeiden kysymysten ratkaisemiseen ei ole oikotietä. Jos huomioidaan konfliktien monenlaiset kustannukset, tehokkain ja usein myös nopein tie aikaa kestäviin tuloksiin on aloittaa ongelman ja kulloinkin ratkaistavien kysymysten huolellisella määrittelyllä ja rajaamisella niiden kanssa, jotka siihen kiinnittyvät ja joilla on annettavaa myös ratkaisuun.
Kun olennaiset kysymykset sekä kestävään ratkaisuun tarvittavat tahot on tunnistettu, on mahdollista rakentaa kaikkien kannalta mielekäs prosessi.
Pitkän aikavälin tehokkuus syntyy siitä, että keskeiset tahot myös sitoutuvat yhdessä synnytettyjen ratkaisujen toimeenpanoon. Tällainen työskentely vaatii usein ulkopuolista apua ja joskus myös riippumattoman maaperän, johon jokainen voi tulla luottaen siihen, että omalla panoksella on todellinen merkitys.
Avausseminaari Puistokadulla
Hanke lanseerataan Puistokadulla avoimessa seminaarissa 12.9.2023 klo 15.00–17.00.
Tilaisuuden live-stream on katsottavissa täällä.
Tilaisuudessa paneudutaan mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miten maankäytön konflikteja nykyään ratkotaan kuntien ja maakuntien suunnitteluprosesseissa?
- Miten ennakoiva konfliktien hallinta kytkeytyy oikeudellisiin prosesseihin?
- Millaisia käytäntöjä vastuullisilla yrityksillä on konfliktien käsittelyyn?
- Miten oikeudenmukaisuuden vaatimus konkretisoituu vihreän siirtymän konflikteissa?
- Millainen vihreän siirtymän konfliktien ennakointi- ja ratkaisukeskus voisi toimia Suomessa?
OHJELMA
Klo 15.00 Harri Lammi Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Kestävän siirtymän yhteiskunnalliset pullonkaulat ja niiden avaaminen
Klo 15.15 Jonna Kangasoja Akordi, Eri näkökulmien yhteentuominen ja avustettu ongelmaratkaisu
Klo 15.30 Merrick Hoben Consensus Building Institute, Dignity in a Time of Rupture
Klo 15.45 Tiina Sanila-Aikio, Alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen vihreässä siirtymässä
Klo 16.00 Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopisto, ‘Fitting the forum with the fuss’ – Millaisia konflikteja siirtymä synnyttää ja millaisia menettelyjä niiden käsittelyyn tarvitaan?
Klo 16.20 Kommenttipuheenvuorot: Minna Ojanperä (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja Touko Sipiläinen (Greenpeace)
Klo 16.40 Keskustelua ja kysymyksiä
Klo 17.00 Tilaisuus päättyy