Tiina ja Antti Herlinin säätiö sr
Sisällysluettelo
1 SÄÄTIÖN TOIMINNAN TARKOITUS JA KUINKA SITÄ ON PYRITTY TOTEUTTAMAAN
1.1 Säätiön toiminnan tarkoitus
1.2 Säätiön myöntämät lahjoitukset, avustukset ja apurahat
1.2.1.Ympäristöhankkeet
1.2.2.Yhteiskunnallinen hyvinvointi
1.3 Sidosryhmät ja verkostomainen yhteistyö
1.4 Viestintä
1.5 Lasten ja nuorten ilmastorahasto
1.6 Puistokatu 4
2 HALLINTO
2.1 Säätiön hallitus
2.2 Säätiön henkilöstö
2.3 Talousvaliokunta
2.4 Tilintarkastus
3 MUUT TILIKAUDEN KESKEISET TAPAHTUMAT
3.1 Uuden strategian toteuttaminen
3.2 Covid-19 -pandemia
4 SÄÄTIÖN TALOUS
4.1 Taloudellinen tilanne ja omaisuusjaottelu
4.2. Säätiön vastaanottamat lahjoitukset
4.3 Palkkiot
5 LÄHIPIIRITOIMET
6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ JA SIIHEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA
6.1. Tiedossa olevat kumppanuudet ja rahoituskohteet
6.2 Puistokatu 4
6.3 Säätiön taloudellinen tilanne
LIITTEET
1 Säätiön toiminnan tarkoitus ja kuinka sitä on pyritty toteuttamaan
1.1 Säätiön toiminnan tarkoitus
Tiina ja Antti Herlinin säätiön (y-tunnus 2597856-6) tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin, kulttuurin, ympäristön ja tieteen sekä niihin liittyvän tutkimuksen ja opetuksen tukeminen ja edistäminen. Säätiö toteuttaa tätä tarkoitustaan myöntämällä lahjoituksia, apurahoja ja avustuksia näitä aloja koskeville hankkeille ja tieteelliselle tutkimukselle sekä harjoittamalla muita tarkoituksensa mukaisia tukitoimenpiteitä.
Säätiö toteuttaa säätiötoiminnalle laissa asetettua periaatetta jakaa vuosittain pääoman tuotosta merkittävä osa säätiön tarkoituksen mukaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin ottaen kuitenkin huomioon säätiön varojen turvaamiseen ja säätiön pitkäjänteiseen toimintaan liittyvät periaatteet.
Säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen ja noudattaa toiminnassaan tämän luomaa hyvää säätiötapaa. Säätiön toimintaa ohjaavia periaatteita ovat: yhteistyö ja keskustelevuus, avoimuus ja läpinäkyvyys, sekä säätiötyön jatkuva kehittäminen.
1.2 Säätiön myöntämät lahjoitukset, avustukset ja apurahat
Säätiön merkittävin toimintamuoto on toistaiseksi ollut lahjoitusten, avustusten ja apurahojen jakaminen säätiön säädekirjan mukaisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Tämän tilikauden aikana säätiö jakoi lahjoituksina, avustuksina ja apurahoina yhteensä 1 147 760,09 euroa. Tämän lisäksi säätiön hallinnoimasta Lasten ja nuorten ilmastorahastosta myönnettiin 46 500 euron apuraha. Saajat on lueteltu liitteessä 1.
Säätiön lahjoitusten, avustusten ja apurahojen kohteet on valittu säädekirjassa mainitun tarkoituksen mukaisesti. Lahjoitus-, avustus-, ja apurahapäätökset teki säätiön hallitus. Hallitus käytti harkintansa mukaan päätöksentekonsa tukena ulkopuolisia neuvonantajia. Sekä hallituksen päätöksenteossa että ulkopuolisten neuvonantajien työssä otettiin huomioon esteellisyyttä koskevat kysymykset. Säätiön hallitus ei ole perustellut yksittäisiä avustuspäätöksiä ulkopuolisille.
1.2.1. Ympäristöhankkeet
Säätiön toimintaa on vuodesta 2020 ohjannut uusi strategia, joka on voimassa aina vuoteen 2025 asti. Uuden strategian myötä säätiö keskittää voimavaransa hankkeisiin, joilla pyritään mahdollisimman nopeisiin todennettaviin päästöleikkauksiin. Aiemmin käytössä ollutta apurahahakuun perustuvaa toimintamallia ei todennäköisesti jatkossa enää käytetä, vaan säätiö tulee etsimään ja varmistamaan kumppaninsa asiantuntija-arvioiden ja dialogin kautta. Oletuksena on, että uusi toimintamalli tuottaa tehokkaampia positiivisia vaikutuksia annetulla tuella, vaikka vaatiikin säätiöltä enemmän ihmisresursseja.
Uuden strategian toteutusta varten säätiö palkkasi ympäristöhankkeiden johtajaksi 2.11.2020 alkaen Harri Lammin. Hänen toimestaan säätiö on tilikauden aikana laatinut asiantuntija-arvioita hyödyntäen ympäristöohjelman, jolla kartoitetaan ja määritetään tulevat tuettavat kohdealueet. Ympäristöohjelma toimii pohjana yhteistyökumppaneiden ja tulevien hankkeiden rahoittamisessa. Ohjelman mukaisesti säätiön toiminnan kohdealueiksi on valikoitunut päästövähennysten tavoittelu seuraavilla toimialoilla: hiilineutraalin teräksentuotannon edistäminen, kaukolämmön päästöjen vähentäminen, metsä- ja meriekosysteemien suojelu, ruoantuotannon ja -kulutuksen siirtymä ilmasto- ja ympäristökestäväksi sekä hiilen takaisinotto ilmakehästä eli niin sanottu Direct Air Capture (DAC) -teknologia. Kohdealueille indentifioiduille hankkeille etsitään samanaikaisesti myös myönteisiä vaikutuksia biodiversiteetille. Lisäksi edistetään hankkeita, jotka edistävät yhteiskunnallista keskustelua ja ratkaisuja, jotka nopeuttavat päästöjen vähentämistä yhteiskunnissa.
Prosessi uusien hankkeiden kartoittamiseksi kohdealueille on työvaiheessa. Asiantuntija-arvioiden ja keskustelujen kautta säätiö on luonut aktiivisesti hankeportfolioita kohdealueille. Niihin on yhdistetty säätiön tukemia ja itse toteuttamia hankkeita, joiden tulokset voivat tukea toisiaan. Tuettavat hankkeet tunnistetaan tai niiden kehittämistä tuetaan dialogissa kansallisen ja kansainvälisen verkoston toimijoiden kanssa, asiantuntijatietoon pohjaten. Tilikauden päättyessä selvitystyö on edennyt pisimmälle hiilineutraalin teräksentuotannon vauhdittamisessa ja lämmöntuotannon päästövähennyksien piirissä. Säätiö teki myös lahjoituksen kansainvälisten säätiöiden PIE -yhteisrahastoon. Tällä lahjoituksella on rahoitettu teräksentuotannon päästövähennyshankkeita seuraavaan kansainvälistä hanke-asiantuntijaryhmää, ja yhteisrahaston teräksentuotannon päästövähennyksiin liittyviä hankkeita. Lisäksi säätiö on tukenut lahjoituksella Global Common Alliancen työtä Science Based Targets for Nature -hankekokonaisuudessa, joka on luomassa ohjelmaa yrityksille ja kunnille keskeisten ympäristövaikututusten vähentämiseksi niiden toiminnassa.
Kesäksi säätiö rekrytoi yliopistoharjoittelija Jenni Katajarinteen tukemaan työtä ympäristöhankkeiden parissa.
1.2.2. Yhteiskunnallinen hyvinvointi
Korona
Säätiö jatkoi korona-epidemian aiheuttamien negatiivisten vaikutusten vähentämiseen tarkoitettuja lahjoituksiaan Security Trading Oy:ltä huhtikuussa 2020 vastaanotetun 200 000 euron lahjoituksen turvin. Säätiö lahjoitti jo edellisen toimintakauden 2019/2020 aikana näihin tarkoituksiin yhteensä 50.000 euroa. Tämän toimintavuoden aikana säätiö lahjoitti yhteensä 99 930 euroa kuuteen eri kohteeseen. Lahjoituksillaan säätiö pyrki Venner ry:n järjestämän Jokaiselle lapselle lounas -kampanjan kautta tukemaan vähävaraisten perheiden ruokailua kun kiihtyvä koronaepidemia siirsi koulut etäopetukseen. Säätiö myönsi lahjoitukset myös Mieli ry:n, Ensi- ja turvakotien liitto ry:n ja Helsinki Mission koronaan liittyvään työhön. Säätiö osallistui myös Unicefin COVAX-hankkeeseen, jonka kautta pyrittiin hankkimaan ja toimittamaan korona-rokotuksia kehittyville maille sekä Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronatyöhön maailmalla.
ITLA – Lapsuuden rakentajat -oppimisverkosto
Säätiön yhteiskunnallista hyvinvointia edistävään työhön liittyi myös säätiön lahjoitus Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr:n (“ITLA”) Lapsuuden rakentajat -oppimisverkostoa tukemaan perustetulle innovaatio- ja tutkimusrahastolle. Hankkeen pyrkimyksenä on vauhdittaa alueellisen oppimisverkoston kautta palveluiden uudistamista sekä viitoittaa tietää uudenlaiselle tavalle rahoittaa ja toteuttaa lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä. Innovaatio- ja tutkimusrahastolla vahvistetaan kehittämis- ja tutkimustyön integrointia maassamme lapsiperheiden psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa, siten että rahoitus toimii ns. reaktiivisena rahoitusinstrumenttina ajankohtaisiin aiheisiin lapsiperheiden ja heidän tukemiseensa liittyvän työn arjesta. Näiden ohella rahaston tarkoituksena on vahvistaa paikallista osaamista edistämällä esimerkiksi lapsiperheiden parissa työskentelevien kouluttautumista tutkijoiksi tai syntyneiden innovaatioiden kehittäjiksi ja kouluttajiksi. Tämän ensimmäisen vaiheen (2021-2022) tarkoituksena on saada toiminta käyntiin ja aktiivisesti oppia siitä, jotta uudenlaisen kehittämisen mallia on mahdollista suunnata ja jatkokehittää tulevaisuudessa. Itla on käynnistänyt hankkeen yhteistyössä Oulun yliopiston ja Mieli ry:n kanssa.
Muut
Säätiö tuki valtakunnallisesti toimivan Marttaliiton kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta edistävää työtä. Säätiö jatkoi myös yksittäisiä hätäapulahjoituksiaan Tukirahaston kautta.
1.3 Sidosryhmät ja verkostomainen yhteistyö
Säätiö on toimintaperiaatteidensa mukaisesti osallistunut aktiivisesti säätiökentän yhteisiin tilaisuuksiin, kutsunut koolle keskusteluja ja etsinyt uusia yhteistyön muotoja säätiöden ja muiden rahoittajatahojen välille.
Säätiön perustaja ja puheenjohtaja Antti Herlin kertoi säätiön perustamisesta Säätiöt ja rahastot ry:n 50-vuotisjuhlassa, joka järjestettiin koronapandemian vuoksi stream-tilaisuutena, jota seurasi useampi sata säätiökentän ja median edustajaa. Kehitysjohtaja Anna Herlin on organisoinut vapaamuotoisia, säännöllisesti 2 kk välein kokoontuvia aamukahvitilaisuuksia (nämäkin etäyhteyksin toimintavuonna 2020-21) säätiöiden ja muiden rahoittajien (esim. Suomen Akatemia, Sitra, ministeriöt) edustajille, ja säätiön ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi on järjestänyt useampia rahoittajien välisiä keskusteluja osana ympäristöohjelman laatimista. Lisäksi toukokuussa 2021 säätiö osallistui Säätiöt ja rahastot ry:n koolle kutsuman Säätiöiden ilmasto- ja ympäristötoimet -vertaispiirin järjestämiseen, ja Harri Lammi piti ko. tilaisuudessa esityksen yhtenä kolmesta alustajasta.
Toimintakaudellaan säätiö aloitti myös uuden yhteisrahoitusmallin suunnittelun yhdessä Svenska Litteratursällskapetin (SLS) sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa: suunnitelmissa on SLS:n aloitteesta perustaa vähintään viideksi vuodeksi kerran vuodessa jaettava ympäristöteknologiapalkinto Sininen pallo – Herlin-Höijer-Nessling -palkinto. Palkinnon työvaliokunnassa säätiötä tulee edustamaan ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi, ja palkintovaliokunnassa tulee istumaan lisäksi säätiön hallituksen edustajana kehitysjohtaja Anna Herlin. Palkinto tullaan jakamaan ensimmäisen kerran joulukuussa 2021.
Säätiö on jäsen Säätiöt ja rahastot ry:ssä, Climate Leadership Coalitionissa ja European Foundation Centressa. Tänä toimintavuonna säätiö hyväksyttiin jäseneksi Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry / e2 Tutkimukseen.
Elokuusta 2020 säätiö on tukenut kansainvälistä Global Commons Alliancea. Kyseessä on verkostomainen suurhanke, joka tuottaa tieteeseen perustuvia näkemyksiä luonnonsuojelusta, sekä luontoarvoja suojelevia suosituksia ja tavoitteita yrityksille sekä kaupungeille. Monivuotisen hankkeen kattotavoitteena on saada ihmiskunnan toiminta pysyttelemään planeetan rajoissa.
1.4 Viestintä
Säätiö käytti tilikauden aikana ulkoisen viestinnän kanavinaan pääsääntöisesti säätiön verkkosivuja, Twitter-tiliä sekä Facebook-sivua. Tärkeimmät tiedotteet julkaistiin uutisina säätiön verkkosivuilla. Säätiön sivuilla julkaistiin seitsemän uutista liittyen muun muassa rekrytointeihin ja uusiin yhteistyökuvioihin.
Keväällä 2021 säätiö aloitti viestintäpäällikön rekrytoinnin ja tehtävään valittiin Johanna Laurila. Hän aloittaa tehtävässään 9.8.2021. Kesäksi säätiön viestintää tukemaan palkattiin yliopistoharjoittelija Aku Houttu.
La&La-viestintätoimisto jatkoi työtään säätiön verkkosivujen ylläpitämiseksi.
1.5 Lasten ja nuorten ilmastorahasto
Säätiön syksyllä 2019 Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen aloitteesta perustama Lasten ja nuorten ilmastorahasto jatkoi toimintaansa. Se tukee nimensä mukaisesti lasten ja nuorten ilmastokoulutusta ja omia ilmastotoimia sekä ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimustiedon välittämistä lapsille ja nuorille.
Toimintavuoden alussa rahastoon kerättiin lahjoituksia poliisihallituksen myöntämän määräaikaisen luvan turvin. Poliisihallitus myönsi säätiölle 12.2.2021 toistaiseksi voimassa olevan rahankeräysluvan numero RA/2021/153. Lupa on myönnetty koko Suomen alueelle Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Rahastoon kerättyjä varoja pidetään erillään säätiön muusta varallisuudesta, mutta rahastoa hallinnoidaan samoin periaattein kuin säätiön muuta toimintaa ja omaisuutta. Lasten ja nuorten ilmastorahastosta rahoituksen myöntämisen pääkriteereinä on rahoitettavien toimien tavoittavuus, ehdotetun toteutuksen laatu sekä odotettujen vaikutusten skaala.
Toimintavuoden aikana rahasto vastaanotti yhteensä 153 260 euroa lahjoituksina. Rahastosta myönnettiin toimintavuoden aikana 46 500 euron suuruinen lahjoitus Lasten ja nuorten säätiön ja Otto Tähkäpään työryhmän hankkeelle “Kasvatus ja koulutus ekologisen jälleenrakentamisen työkalupakissa”.
1.6 Puistokatu 4
Remontti
Säätiön omistukseen perustettu Kiinteistö Oy Puistokatu 4 jatkoi hankkimansa Kaivopuiston kiinteistön remontointia. Toimintakauden aikana peruskorjauksesta valmistui puujulkisivu- ja vesikattourakka ja sisätöiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheet etenivät suunnitellusti siten, että varsinaiset rakennustyöt niiden osalta alkoivat kesän 2021 jälkeen. Rakennuksen peruskorjauksen arvioidaan valmistuvan keväällä 2022.
Puistokatu 4 -hanke
Säätiö aloitti toiminnan Puistokatu 4 -nimisessä hankkeessa yhteistyösopimuksella Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa. Hankkeen tarkoitus on edistää moniäänistä keskustelua hyvästä elämästä ekologisen kriisin aikakaudella, etsien ratkaisuja luonnon kantokyvyn rajoihin mahtuvaan elämäntapaan.
Tämän lisäksi Puistokatu 4 -konseptin ympärillä on jo toimintakauden aikana järjestetty toimintaa virtuaalisesti luomalla nettisivut ja avaamalla tilit sosiaalisen median kanaviin Twitteriin ja Instagramiin sekä järjestämällä keskustelutilaisuuksia verkkoyhteydellä. Keväällä 2021 järjestettiin kolme keskustelua nimellä Friendly Demonstration, joihin kutsuttiin eri yhteiskunnan alalla toimivia vaikuttajia keskustelemaan hyvästä elämästä. Keskustelutilaisuudet jatkuvat syksyllä 2021. Lisäksi yhteisöä on maaliskuusta 2021 alkaen rakennettu julkaisemalla sisältöä hankkeen nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
Puistokatu 4 -hankkeessa aloittaa syksyllä 2021 tuottajana Nina Ruotsalainen, joka yhdessä tiimin kanssa suunnittelee hankkeen ohjelmaa. Ruotsalainen tulee vastaamaan ohjelman toteutuksesta sekä talon toimijoiden koordinoinnista.
Viestinnän tukena hankkeessa on toiminut vuodesta 2020 osa-aikaisesti Annina Huhtala. Dokumenttiohjaaja Virpi Suutari kuvasi Puistokatua esittelevän lyhytelokuvan lokakuussa 2020. Lyhytelokuva löytyy Puistokatu 4 -hankkeen etusivulta.
2 HALLINTO
2.1 Säätiön hallitus
Säätiön hallituksen jäseninä jatkoivat Antti Herlin (puheenjohtaja), Tiina Herlin (varapuheenjohtaja), Anna Herlin, Emma Herlin, Iiris Herlin ja Jussi Herlin. Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Näiden kokousten lisäksi hallitus teki erillisiä lahjoituspäätöksiä.
2.2 Säätiön henkilöstö
Anna Herlin jatkoi säätiön kehitysjohtajana ja Riikka Ihamuotila osa-aikaisena asiamiehenä. Säätiön ympäristöhankkeiden johtajana aloitti marraskuussa 2020 Harri Lammi.
Keväällä 2021 säätiö nimitti säätiön viestintäjohtajaksi Johanna Laurilan. Hän tulee aloittamaan työssään elokuussa 2021.
Säätiön Puistokatu 4 -toimintaa koordinoimaan säätiö nimitti keväällä 2021 Nina Ruotsalaisen, joka tulee aloittamaan toimessaan syksyllä 2021.
Näiden työntekijöiden lisäksi Jere Santala avusti säätiötä keväällä ja kesällä 2021. Kesällä 2021 säätiöllä oli myös kaksi yliopistoharjoittelijaa: Aku Houttu ja Jenni Katajarinne.
2.3 Talousvaliokunta
Säätiön talousvaliokunnassa toimivat toimintakaudella Anna Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin (pj) ja Riikka Ihamuotila.
Talousvaliokunta kävi keskusteluja useamman varainhoitajan kanssa toimintakauden aikana ja talousvaliokunnan ehdotuksesta säätiön hallitus päätti varainhoitosopimuksen solmimisesta EVLI Pankki Oyj:n kanssa. Yhteistyö EVLI:n aloitettiin kesällä 2021 säätiön sijoitussuunnitelman luomisella.
2.4 Tilintarkastus
Säätiön tilintarkastajana jatkoi KHT Pasi Karppinen ja varatilintarkastajana KHT Heikki Lassila.
3 MUUT TILIKAUDEN KESKEISET TAPAHTUMAT
3.1 Uuden strategian toteuttaminen
Tilikausi 2020-21 oli Tiina ja Antti Herlinin säätiölle poikkeuksellinen vuosi. Säätiön uusi strategia valmistui, ja sitä jalkauttamaan palkattiin pitkän kokemuksen kansainvälisestä ilmastotyöstä kerryttänyt Harri Lammi. Tilikauden keskeinen tulos onkin Lammin yhdessä asiantuntijoiden sekä hallituksen kanssa työstämä säätiön ympäristöohjelma, josta lisää kohdassa 6.1.
3.2 Covid-19 -pandemia
Koronavirus-pandemian vaikutukset ulottuivat edelleen laajalti suomalaiseen yhteiskuntaan läpi toimintavuoden. Tiina ja Antti Herlinin säätiössäkin työtä tehtiin etänä kotitoimistoista ja lähes kaikki hallituksen kokoukset sekä tapaamiset hoidettiin virtuaalikokouksina.
Korona-pandemia ymmärrettävästi hankaloitti myös säätiön rahoittamien tieteellisten tutkimusten ja muiden hankkeiden etenemistä. Yksittäisten apurahansaajien ja säätiön käymien keskustelujen perusteella ko. tutkimukseen/hankkeeseen liittyviä aikarajoja pidennettiin ja tarvittaessa myös muokattiin tutkimus/hankesuunnitelmia.
4 SÄÄTIÖN TALOUS
4.1 Taloudellinen tilanne ja omaisuusjaottelu
Säätiön taloudellinen tilanne oli hyvä koko tilikauden ajan.
Säätiön sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli 30.6.2021 päätöskurssilla yhteensä 91,5 miljoonaa euroa.
Tilillä olevia varoja käytettiin myönnettyinä apurahoina, avustuksina ja lahjoituksina yhteensä 1 147 760,09 euroa. Tämän lisäksi säätiön hallinnoimasta Lasten ja nuorten ilmastorahastosta myönnettiin 46 500 euron apuraha. Hallinto- ja muihin kuluihin säätiö käytti yhteensä 177 242 euroa.
Säätiön säädepääoma on 19 308 000 euroa. Toimintavuoden aikana säätiölle kertyi osinkotuottoja 2 350 990 euroa, korkotuottoja 3 000 euroa ja muita rahoitustuottoja 6 541,81 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 1 222 377, 52 euroa. Tilikauden lopussa käyttö- ja tuottotilien saldot olivat yhteensä 576 818,52 euroa.
4.2. Säätiön vastaanottamat lahjoitukset
Säätiön Lasten ja nuorten ilmastorahasto vastaanotti lahjoituksina yhteensä 153 260 euroa kolmelta eri lahjoittajalta.
4.3 Palkkiot
Säätiö ei ole maksanut hallituksen jäsenille kokous- tai muita palkkioita.
Tilintarkastajalleen säätiö on maksanut palkkiona laskutuksen mukaan 6 802,64 euroa säätiön omasta ja säätiön Lasten ja nuorten ilmastorahaston tilintarkastuksesta.
5 LÄHIPIIRITOIMET
Tilikaudelta ei ole tiedossa, että säätiö olisi myöntänyt apurahoja, avustuksia, lahjoituksia tai vastikkeettomia tukia säätiön lähipiiiriin kuuluville henkilöille tai yhteisöille.
Säätiöllä on tiedossa tilikaudelta seuraavat taloudelliset toimet säätiön ja sen lähipiiriin kuuluvien ryhmien välillä:
– Säätiö on saanut osinkoja 2 328 750 euroa omistamistaan KONE Oyj:n osakkeista.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja on myös KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, säätiön hallituksen jäsen Jussi Herlin KONE Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja ja säätiön hallituksen jäsen Iiris Herlin KONE Oyj:n hallituksen jäsen. Kaikki säätiön hallituksen jäsenet ovat KONE Oyj:n pääomistajiin kuuluvan Security Trading Oy:n hallituksessa.
– Säätiö on rahoittanut tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Puistokatu 4:n omistaman kiinteistön peruskorjausta.
– Säätiö on maksanut johtohenkilöilleen palkkoja sivukuluineen yhteensä 94 294,50 euroa.
– Säätiö on maksanut tilintarkastajalleen palkkiona 6 802,64 euroa.
– Säätiö vastaanotti säätiön hallituksen jäsenen, Tiina Herlinin, lähipiiriin kuuluvilta Anja ja Erkki Haglundin perillisiltä 150 000 euron lahjoituksen säätiön Lasten ja nuorten ilmastorahastoon.
Todettakoon, että säätiö liittyi keväällä 2021 jäseneksi Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry / e2 Tutkimukseen. Koska säätiön hallituksen jäsen Anna Herlin on myös e2 Tutkimuksen hallituksen jäsen, jääväsi hän itsensä asian käsittelystä eikä osallistunut ko. jäsenyyspäätöksen tekoon.
6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ JA SIIHEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA
Tulevana tilikautena säätiö pääsee täysimääräisesti toteuttamaan uuden strategiansa mukaista ympäristöohjelmaansa, ja suuntaamaan rahoitusta ja muuta tukea ilmastonmuutoksen hillintään ja muihin ympäristökriisien ratkaisuihin.
Ympäristöohjelman myötä säätiö on myös vakiinnuttamassa Suomeen portfolio-ajatteluun perustuvaa, systeemistä rahoittamisen tapaa. Suunnitelmissa on myös avata toimintatapaa kokemusten kautta muille rahoittajille, ja samalla tutkia löytyykö uusia yhteistyön ja -rahoittamisen paikkoja ilmastokriisin noustua yhä useampien rahoittajien agendalle. Ympäristöohjelman käynnistyessä kehittyvät myös säätiön sisäiset prosessit liittyen mm. rahoitettavien tai muulla tavoin tuettavien hankkeiden valintaprosessiin ja hankkeiden vaikutusten arviointiin.
Uuden viestintäpäällikön toimen myötä säätiö tulee olemaan aktiivisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja tarjoamaan viestinnällistä tukea tarpeen mukaan myös tukemilleen hankkeille.
Puistokatu 4 -kiinteistön peruskorjaus tulee valmistumaan keväällä. Sitä seuraava yhteinen toiminta talossa ja sen brändin alla tulee olemaan ympäristöohjelman ohella yksi keskeisiä toimintamuotoja tulevalla tilikaudella.
Ympäristötyön ohella säätiö on edelleen avoin myös kulttuurin ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin piiriin liittyviin kumppanuuksiin, resurssien pääpainon ollessa kuitenkin tukevasti ympäristöhankkeissa ja strategian määrittelemissä nopeissa ja skaalautuvissa päästövähenemissä.
6.1. Tiedossa olevat kumppanuudet ja rahoituskohteet
Säätiön keskeisimmät kumppanuudet ja rahoituskohteet liittyvät ja tulevat jatkossakin liittymään ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammin laatimaan ympäristöohjelmaan, jolla jalkautetaan säätiön strategiaa vuosina 2021 – 2022. Ympäristöohjelmalla pyritään saamaan aikaan nopeita päästövähennyksiä tavalla, joka huomioi myös biodiversiteetin suojelun ja luontokadon pysäyttämisen. Ohjelmalla rahoitetaan hankkeita, jotka täyttävät siinä asetettuja kriteereitä. Keskeistä on esimerkiksi hankkeet, joilla tavoitellaan systeemitason skaalautuvia muutoksia globaalilla tasolla.
Tämän vuoden valmistelussa kriteerien pohjalta ympäristöohjelmaan on valikoitunut viisi kohdealuetta, joiden puittessa erityisesti tukea osoitetaan. Nämä ovat hiilineutraalin teräksentuotannon kaupallistaminen, kaukolämmön päästövähennykset, metsä- ja meriekosysteemien suojelu, ruoantuotannon ja -kulutuksen siirtymä ilmasto- ja ympäristökestäväksi sekä hiilidioksidin talteenotto takaisin ilmakehästä. Lisäksi kokonaisuudessaan ohjelmaan liittyvillä kumppanuuksilla ja rahoituskohteilla edistetään läpileikkaavia hankkeita, jotka ensimmäiseksi tukevat rohkeampaa ja nopeampaa päätöksentekoa sekä yhteiskunnallista keskustelua ekologisesta siirtymästä, toiseksi kehittävät sijoittajien ja julkisen rahoituksen roolia ilmastokriisin torjunnassa sekä kolmanneksi tukevat tarvittavien ihmisresurssien luomista siirtymää edistämään.
Ympäristöohjelman ohella säätiö tulee tulevien viiden vuoden aikana vuosittain lahjoittamaan 40 000 euroa uuden ympäristöpalkinnon (työnimi ”Herlin-Höijer-Nessling -ympäristöpalkinto”) perustamista ja jakamista varten. Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska Litteratursällskapet (SLS) tulevat osallistumaan hankkeeseen vastaavilla summilla. Lahjoitettu summa tulee kohdistumaan itse jaettavaan palkintosummaan (100 000 e) sekä viestintään ja muihin palkinnon jakamiseen liittyviin kuluihin.
Säätiö tulee mahdollisesti jakamaan jatkoapurahoina 32 000 euroa kahdelle jatkoapurahansaajalle.
6.2 Puistokatu 4
Toimikauden 2021/2022 aikana Säätiön Kaivopuiston kiinteistön peruskorjaus tullaan saattamaan päätökseensä. Rakennuksen korjausrakentamisen loppukustannukset tullaan kattamaan Security Trading Oy:lta 2020 kesäkuussa saadun lahjoituksen avulla. Tavoitteena on että rakennus valmistuu käyttökuntoon keväällä 2022.
Taloon tulee toimitilat sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiölle että muutamille muille yhteiskunnallisille toimijoille. Lisäksi sinne avataan kahvila ja monitoimitila kaupunkilaisille sekä toinen tila, yhteisöllinen työtila ympäristökriisin tutkijoille eri tieteenaloilta. Näiden tilojen hallinnointi ja niissä järjestettävä ohjelma muodostavat Puistokatu 4 -hankkeen, joka on Tiina ja Antti Herlinin säätiön sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiön yhteinen hanke. Hankkeen rahoitus tulee molemmilta osapuolilta, kun taas remontista ja myöhemmin talon vuokralaisista vastaa Kiinteistöosakeyhtiö itse.
Puistokatu 4 -hankkeessa aloittaa syksyllä 2021 tuottajana Nina Ruotsalainen, joka yhdessä tiimin kanssa suunnittelee hankkeen ohjelmaa. Ruotsalainen tulee vastaamaan ohjelman toteutuksesta sekä talon toimijoiden koordinoinnista. Ohjelmaa järjestetään verkossa jo ennen remontin valmistumista, ja loppukeväästä 2022 toivottavasti jo valmistuneessa talossa.
Hankkeen viestinnästä tulevat toimintakaudella 2021-2022 vastaamaan Tiina ja Antti Herlinin säätiön viestintäpäällikkö Johanna Laurila sekä Nesslingin säätiön viestintäkoordinaattori Johanna Ósvath.
6.3 Säätiön taloudellinen tilanne
Säätiön taloudellisen tilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä. Tilikauden 2021/2022 budjetti tulee perustumaan vuonna 2021 maksettuihin osinkoihin sekä edellisiltä tilikausilta kertyneisiin ylijäämiin.
Säätiön talousvaliokunta esittelee säätiön hallitukselle tilikauden 2021/2022 aikana uudet varainhoidon periaatteet, joissa otetaan kantaa sijoitusten allokaatioon, vastuullisuuteen sekä kestävään varainkäyttöön yleisesti.
LIITTEET
Liite 1: apurahojen, avustusten ja lahjoitusten saajat
2020/2021 APURAHOJEN, AVUSTUSTEN JA LAHJOITUSTEN SAAJAT
YMPÄRISTÖHANKKEET
Global Commons Alliance 430 000 €
Osallistuminen rahoittajakollektiiviin
PIE – the Pool-fund on International Energy 155 166 €
YHTEISKUNNALLINEN HYVINVOINTI
Itla-tutkimusrahasto 90 000 €
Innovaatio- ja tutkimusrahasto “Lapsuuden rakentajat”, lapsiperheiden elämän tukemiseen
Marttaliitto 5 000€
Toiminnan tukemiseen
Tukirahasto 30 371 €
Hätäapua perheille ja yksineläville
KORONA-PANDEMIAAN LIITTYVÄT LAHJOITUKSET
Ensi- ja turvakotien liitto 15 000 €
Helsinki Missio 15 000 €
Lääkärit ilman rajoja ry 15 000 €
Mieli – Suomen Mielenterveys ry 15 000 €
Suomen UNICEF ry / COVAX 15 000 €
Venner Oy / ruoka-apu 24 930 €
MUUT LAHJOITUKSET JA AVUSTUKSET
Arokanto, Chantal 15 300 €
Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas verkkoon
Kirkkonummen kirjasto
Flyygelin kuljetus ja viritys 7 992 €
Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry 1 000 €
Kotiseutupolku Munkullassa -hankkeelle
Opinkirjo ry 15 000 €
Toiminnan tukemiseen
Sotaveteraaniliitto / Tammenlehvän perinneliitto ry 5 000 €
Toiminnan tukemiseen
Suomen maatalousmuseo Sarka 10 000 €
Toiminnan tukemiseen
Tala, Henri 10 000 €
Aimo Pajusen elämänkertaan
JATKOAPURAHAT 2020/21
MYÖNNETTY
Hautala, Joona 26 000 €
Supertulivuoren purkauksen vaikutukset ilmakehän voimakkaisiin myrskyihin
Hurri, Karoliina 26 000 €
Kiinan ilmastojohtajuus roolin rakentuminen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa
Solanki, Twinkle 26 000 €
Improving estimates of carbon assimilation and light use by forests by scaling processes from leaf to canopy levels
VARAUKSET
Grenman Henrik ja työryhmä 29 000 €
Fossiilisesta vedystä paikallisesti tuotetun biovedyn käyttöön Suomen (bio)teollisuudessa – Poikkitieteellinen tutkimus, joka voi ratkaisevasti vähentää tuotteiden ilmastovaikutuksia ja muuttaa tuotevalikoimaa kestävämmäksi
Havu, Minttu 26 000 €
Hiilensidonnan kannalta tehokkaimmat viheralueratkaisut tämän päivän kaupunkisuunnittelussa
Karjalainen, Linda 26 000 €
Urban Transportation Policy in Helsinki, Stockholm and Oslo – Towards Progressive Practices, Change and Sustainability
Kraft, Kaisa 16 500 €
Kasviplanktonkukintojen tulevaisuus – Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Itämeren kasviplanktonyhteisöön? – Tutkimus uuden robotiikkaan ja hahmontunnistukseen perustuvan teknologian avulla
Laininen, Henna 26 000 €
Ilmastonmuutos minussa -hanke
Lehtinen, Sanna 26 000 €
Sivonen, Jukka 19 500 €
Ilmastopoliittiset asenteet Euroopassa
Tuhkanen, Heidi 26 000 €
LASTEN JA NUORTEN ILMASTORAHASTO
Otto Tähkäpää ja työryhmä (Lasten ja nuorten säätiö) 46 500 €