TAH-säätiön tuore strategia kohti vuotta 2030 viitoittaa työtämme ilmastokriisin hillitsemiseksi. Päätavoitteena on päästöjen nopea vähentäminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi hyödynnämme sekä rahoitusta että verkostojamme. Osana säätiön strategiaan liittyvää kasvusuunnitelmaa vahvistamme nyt omaa vaikuttamistyötä, jossa hyödynnämme säätiön kykyä tuoda eri toimijoita yhteen.
Tavoitteena on vaikuttaa pääomavirtoihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kyseessä on uusi työalue, joten rekrytoitavat henkilöt aloittavat työsarkansa rakentamalla uudelle työalueelle ohjelman ja muutosteorian. Euroopan johtajuutta ilmastokriisin hillinnässä on tämän hetken maailmantilanteessa vahvistettava kaikin voimin, ja uusi työalue on vastauksemme tähän haasteeseen.
Vaikuttaminen pääomavirtoihin tehdään strategisella yhdistelmällä vaikuttamistyötä ja siihen liittyvää yleishyödyllistä hankerahoitusta. Tämä tarkoittaa, että vaikuttamistyön osaajamme suunnittelevat ja toteuttavat omaa suoraa vaikuttamista, jota täydentää säätiön apurahoilla tukemien kansainvälisten ja kotimaisten hankekumppaneiden työ. Työalueella tarvitaan siksi vaikuttamisen lisäksi myös kykyä tunnistaa verkostoista sopivat hankekumppanit, valmistella hankerahoituksen päätöksenteko ja vastata hankehallinnosta.
Ilmastotyötä rahoittavat säätiöt ovat maailmalla tukeneet jo pitkään sellaista kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja ajatushautomoiden työtä, jonka tavoitteena on suunnata pääomia pois fossiilitalouden rattaista ja edistää kestävyyssiirtymän edellyttämiä investointeja. Tällaista pääomavirtavaikuttamista tekevät tai tukevat esimerkiksi The Sunrise Project, Germanwatch ja European Climate Foundation. Haaste on valtava, sillä OECD:n mukaan ilmastokriisin hillitsemisen edellyttämät rahoitustarpeet ovat arviolta viisi biljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2030 asti.
Mistä puhumme, kun puhumme pääomavirtoihin vaikuttamisesta? Ilmastokriisin on aika näkyä talouden päätöksenteossa eri tavoin. Tätä tavoitetta edistää tällä hetkellä esimerkiksi kansainvälinen valtiovarainministerien verkosto. Julkisen rahoituksen puolella esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia tulisi karsia ja varmistaa, että yritystuet kohdistuvat elinkeinojen uudistamiseen puhtaammiksi. Yksityisen pääomien puolella taas vaikuttamisen kohteena voi olla esimerkiksi rahoitusalan sääntely, rahoituslaitosten omat linjaukset ja parhaiden käytäntöjen levittäminen sekä yrityksiin kohdistuva sijoittajavaikuttaminen. Myös uusien rahoittajien innostaminen mukaan paikkaamaan rahoituksen aukkoja on tärkeää. Katsomme, että ilmastotyö kaipaa lisää strategista ja koordinoitua vaikuttamista yksityisiin ja julkisiin pääomavirtoihin, joiden roolia ilmastokriisin hillinnässä ei voi väheksyä.
Uuden työalueen lisäksi vaikuttamistyötä jatketaan säätiön ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi eli tällä hetkellä erityisesti globaalin terästeollisuuden päästövähennysten edistämiseksi. Tämä vaikuttamistyö ei lähde liikkeelle nollasta, vaan säätiö tukee jo nykyisellään toimijoita, jotka vaikuttavat politiikkaan, kuten European Environmental Bureau ja Transport & Environment, tai tekevät sijoittajayhteistyötä ja -vaikuttamista, kuten ActionAid Denmark ja Australasian Center for Corporate Responsibility. Terästyössä vaikuttamistyön osaajilla ja rinnallaan säätiön ympäristötiimin rautainen teräsosaaminen ja vahvat verkostot Suomessa, EU-tasolla ja globaalisti. (Voit lukea lisää ympäristöohjelman hankekumppaneistamme täällä)
TAH-säätiön työ on strategista ja huolella fokusoitua, ja perustuu rahallisten panosten ja sosiaalisen pääoman yhteisvaikutukseen. Siksi uusilta vaikuttamisen osaajilta odotetaan pääomavirtoihin vaikuttamiseen vahvaa kokemukseen pohjautuvaa näkemystä siitä, millä muutosteorialla ja mihin kohdistettuna säätiön vaikuttamistyö voi tuoda aitoa lisäarvoa kansainväliseen ilmastotyöhön.
Kolmen vaikuttamistyön osaajan rekrytointi käynnistyy 8.8.2025 ja hakuaika päättyy 29.8.2025 klo 18. Lisätietoa ja hakulomakkeen löydät täältä.
Henna Hakkarainen on TAH-säätiön toiminnanjohtaja.