TAH-säätiö ja Hiilivapaa Suomi järjestivät Puistokatu 4:ssä suomalaisille institutionaalisille sijoittajille suunnatun pyöreän pöydän keskustelun, jossa käsiteltiin terästeollisuuden globaaleja päästövähennyksiä sijoittajien näkökulmasta.
Terästeollisuutta on perinteisesti pidetty erityisen vaikeana ja hitaana päästövähennyssektorina, mutta vähähiilisten innovaatioiden, niiden kysynnän kasvamisen ja myös sijoittajien aktivoitumisen ansiosta edistykselliset terästoimijat alkavat vähitellen erottua massasta.
Sijoittajien tärkeä rooli nousi vahvasti esiin TAH-säätiön ja Hiilivapaa Suomen viime viikolla Puistokatu 4:ssä järjestämässä tapahtumassa. Kutsutilaisuus yhdisti merkittäviä finanssialan toimijoita keskusteluun siitä, kuinka sijoitussalkussaan teräsyhtiöitä kantavien kannattaa osallistua teräskentän päästövähennystoimiin ja samalla varmistaa sijoitustensa kannattavuus myös tulevaisuudessa.
Puhtaampi teknologia on jo olemassa ja valmiina käyttöön
Tilaisuuden esiintyjistä prof. Timo Fabritius Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksiköstä ja TAH-säätiön ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi kävivät läpi puhtaamman teräksen valmistamisen teknologisia edellytyksiä ja ylipäätään terässektorin valmiutta siirtymään.
Fabritiuksen mukaan tärkeimpiä teknologisia ratkaisuja ovat rautamalmin suorapelkistys vetykaasulla, teräksen kierrätys ja sähköllä toimivat valokaariuunit. Niillä leikataan terästeollisuuden hiilipäästöjä, joiden lähde on vanhassa hiileen perustuvassa masuuniteknologiassa. Uusien teknologioiden omaksumisessa erityisesti Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat kunnostautuneet, kun taas maailman merkittävimmissä terästuottajamaissa Kiinassa ja Intiassa investoidaan yhä perinteisiin menetelmiin.
Teräsyhtiöt kuuntelevat sijoittajien ääntä
Keynote-puheenvuoron pitänyt Victoria Lidén, joka on norjalaisen sijoitusjätti Storebrandin vanhempi kestävyysanalyytikko, alleviivasi sijoittajien aktiivisuutta juuri lähivuosina, kun globaalit teräsjätit tekevät investointipäätöksiä vuosikymmenien päähän ulottuvista tehdaspäivityksistä.
Masuuniteknologiaan nojaaminen lukitsee teräsyhtiön päästöintensiiviselle polulle vuosikausiksi eteenpäin, ja se on merkittävä sijoitusriski.
Lidén antoi esimerkin siitä, kuinka tarkalla korvalla teräsyhtiöt kuuntelevat sijoittajaomistajien ääntä. Keväällä 2022 Storebrand kävi intensiivistä dialogia sijoitusportfolionsa yhden kärkisaastuttajista kanssa, joka oli Japanin toiseksi suurin teräsyhtiö JFE. Vain paria kuukautta myöhemmin JFE lujitti ilmastositoumuksiaan ja lopulta julkisti suunnitelman yhden masuunin vaihtamisesta puhtaaseen valokaariteknologiaan.
Tärkeä menestystekijä oli rakentaa dialogia muiden sijoittajien kuten Mangroupin ja sijoittajavaikuttamista tekevän järjestön ACCR:n tuella. “Oikea ajoitus ja yhteistyö ovat keinoja tehokkaan dialogin aikaansaamiseksi. Se onnistuu helpommin yhdistämällä voimat muiden sijoittajien kanssa”, Lidén summasi.
Paneelissa etsittiin sijoittajien vaikutuskeinoja
Tilaisuuden virallisen osuuden päättäneessä paneelikeskustelussa etsittiin institutionaalisten sijoittajien mahdollisuuksia vaikuttaa teräksen päästövähennyksiin ja varmistaa omistaja-arvon säilyminen siirtymän tulevina vuosikymmeninä. Paneelissa keskustelivat Lidénin lisäksi sijoittajavaikuttamisen johtaja Martin Norman ACCR:stä ja ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman WWF Suomesta.
Sijoittaja ei tarvitse isoa osuutta yhtiöstä tullakseen kuulluksi yhtiöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. “Tärkeintä on olla neuvotteluhuoneessa läsnä nimensä ja hallinnoitavien varojen voimin”, tiivisti ACCR:n Norman.
Myös Bernt Nordman korosti koalitioiden tärkeyttä. “Paineen luomisessa ja esimerkiksi poliitikkojen tavoittamisessa kansalaisjärjestöt voivat toimia apuna”, Nordman totesi.
Sijoittaja ei tarvitse isoa osuutta yhtiöstä tullakseen kuulluksi yhtiöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Voivatko sijoittajat sitten todella vaikuttaa päästöjen vähentämiseen, ja miksi siihen pitäisi uskoa?
Martin Normanin mielestä ei ole vaihtoehtoa. “Jos sijoituksesi ovat vanhentuvissa teknologioissa, riskeeraat omistaja-arvon pitkällä aikavälillä.”
TAH-säätiö rahoittaa terässiirtymän sijoittajatyötä tekeviä hankekumppaneita
TAH-säätiö rahoittaa useampia tilaisuuteen osallistuneita toimijoita, kuten Hiilivapaa Suomen teräsvaikuttamista, Oulun yliopiston terästutkimusta, WWF Suomen Science Based Targets initiative -koordinaatiota sekä terästuotannon globaaliin sijoittajavaikuttamiseen erikoistunutta järjestöä ACCR. Lisätietoja säätiömme rahoittamien hankkeiden kokonaisuudesta löydät täältä.
Säätiömme ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi summaa sijoittajatyön merkityksen teräksen päästövähennysten kannalta:
“Globaali terästuotanto on ison muutoksen edessä. Yksittäiset teräsyritykset ja niiden investoinnit vähäpäästöisiin teknologioihin ajavat nyt muutosta eteenpäin kansainvälisesti. Teräsyhtiöitä omistavilla sijoittajilla on suuri vaikutus siihen, millaisilla strategioilla ja miten nopeasti teräsyhtiöt ryhtyvät päästövähennyksiin.”