Tiina ja Antti Herlinin säätiö tapasi yhdessä muiden suomalaisten ympäristörahoittajien ja -vaikuttajien kanssa kansainvälisen Global Commons Alliance -verkoston avainhenkilöitä. Millaisista elementeistä kunnianhimoinen verkosto rakentaa systeemistä muutosta?
Säätiömme etsivä hanketyö rakentaa ja ylläpitää ympäristökriisiä ratkovia verkostoja ja hankekokonaisuuksia yli maiden rajojen. Viime toukokuussa suuntasimme Kööpenhaminaan, jonne oli kokoontunut ympäri maailmaa työskenteleviä avainhenkilöitä verkostohankkeesta nimeltä Global Commons Alliance.
Hankkeen ympäristötyöllä on erittäin vahva tiedepohja, ja se tähtää systeemisesti skaalaamalla turvalliseen ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuteen niin ihmisille kuin koko planeetalle. Toukokuinen maanantai Kööpenhaminassa tarjosi meille ja muille työstä kiinnostuneille suomalaisille ja tanskalaisille kollegoille mahdollisuuden kuulla uusimmat kuulumiset hankkeesta, jota säätiömme on rahoittanut pitkäjänteisesti vuodesta 2020.
Hankekumppani systeemisen muutoksen puolesta
Global Commons Alliance (GCA) on säätiömme ensimmäinen uuden strategian mukaisen rahoituksen saanut kumppani. Vuonna 2020 vielä pitkälti piirustuspöydällä ollut, kokonaisvaltaisuudessaan äärimmäisen kunnianhimoinen hanke läpäisi huolellisen arvioinnin ja sai tuolloin 300 000 euron rahoituksen säätiöltä. Pääosa hankkeen rahoituksesta on tullut alusta asti kertaluokkaa suuremmilta eurooppalaisilta ja yhdysvaltalaisilta ympäristörahoittajilta kuten Oak Foundation, Climate Works, MAVA Foundation ja Porticus.
Säätiömme strategia ohjaa meitä pohtimaan kaikissa rahoituspäätöksissämme myöntösumman lisäksi myös mahdollista sosiaalista pääomaa ja verkostoja, joita säätiö voi apurahan saajalle tarjota. Tähän säätiön logiikkaan GCA sopii erinomaisen hyvin, sillä se perustuu vahvasti yhteistyön voimaan ja tuottaa erityisesti yrityssektorille tarpeellisia työkaluja. Samalla säätiö on päässyt keskustelemaan suoraan suurten kansainvälisten tekijöiden kanssa, mikä on opettanut paljon kansainvälisestä säätiötyöstä ja erilaisista järjestäytymisen sekä rahoittamisen tavoista maailmassa.
Tärkein syy GCA:n kumppanuudelle on kuitenkin ollut vahvasti jaettu ymmärrys siitä, että äärimmäisen kompleksinen globaali haaste – planeetan kantokykyä uhkaavat, ihmisen toiminnasta johtuvat kehityskulut ja puute ratkaisuista – vaatii systeemisiä ja lähes yhtä kompleksisia ratkaisuyrityksiä. GCA on juuri tätä: kokonaisuus, jota on haastavaa edes yrittää avata suomeksi yhdessä blogitekstissä! Lyhyesti sanottuna kyse on ekosysteemistä, jonka eri osaset syöttävät toisilleen materiaalia ja ylläpitävät kiinteää yhteyttä toisiinsa, mutta joilla on kaikilla omat tavoitteet, kumppanit ja kohderyhmät, sekä oma rooli systeemisen muutoksen edesauttamisessa.
Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet – ja konkreettisia työkaluja systeemisen muutoksen tueksi
GCA:n työ pohjaa maailman parhaaseen tutkimukseen jonka takana on tutkijaryhmä Earth Commission. Professorien Johan Rockström, Joyeeta Gupta ja Dahe Qin johdolla monitieteinen ryhmä on luonut globaalin viitekehyksen, joka määrittelee turvalliset ja oikeudenmukaiset rajat ihmisille ja planeetalle, jotta voimme välttää peruuttamattomien “keikahduspisteiden” (tipping points) ylittämisen ja saavuttaa nykyistä vakaamman ja kestävämmän tilan planeetalla. Tutkijaryhmän yhdessä kirjoittama, turvallisia ja oikeudenmukaisia maapallon järjestelmärajoja käsittelevä artikkeli julkaistiin vastikään Nature-tiedelehdessä.
Earth Commissionin tuottama tieteellinen synteesi puolestaan ruokkii yli 50 kansainvälisen järjestön ja ei-kaupallisen toimijan kokonaisuutta nimeltä the Science-Based Targets Network (SBTN). SBTN tuottaa työkaluja, joilla yritykset ja kaupungit voivat asettaa, mitata ja raportoida tieteeseen perustuvia luontotavoitteita. Tavoitteet liittyvät muun muassa veden- ja maankäytön sekä biodiversiteettikadon kaupunki- ja yrityskohtaisiin vaikutuksiin. Tämän työn valmistumista odotetaan edelläkävijäyrityksissä ja sijoittajien piirissä jo innolla. Luontokadon yhteys ilmastokriisiin ja muihin ympäristöongelmiin on tunnustettu tosiasia, johon halutaan puuttua tehokkaasti.
Toisin kuin kasvihuonekaasujen kohdalla, mainittujen luontovaikutusten kvantifiointi on kuitenkin huomattavasti haastavampaa sekä vahvasti paikallista: yhtenäisiä kansainvälisiä indikaattoreita on vaikea luoda nopeasti ja laadukkaasti. Ensimmäiset kolme “askelta” maankäytön ja veden kierron vaikutusten tavoiteasetantaan on julkaistu äskettäin, ja niitä on jo pilotoitu niin Suomessa kuin muualla.
Jotta SBTN:n tuottamilla työkaluilla asetetut tavoitteet pysyvät riittävän kunnianhimoisina ja muuttuvat tavoitteista toiminnaksi, on GCA:lla myös uusi osakokonaisuus nimeltä Accountability Accelerator. Sen tehtävä on tarjota yrityksille työkalut, joiden avulla muuttaa tieteeseen perustuvat sitoumukset yhdenmukaisiksi toimiksi.
Lisäksi GCA:n projektiperheeseen kuuluu Systems Change Lab, joka arvioi ja tekee synteesejä tärkeimmistä tarvittavista systeemisistä muutoksista ja tarjoaa tietoa avoimen lähdekoodin alustaltaan päätöksentekijöille joka sektorilla. Ja koska kaiken ihmisen aikaansaaman muutoksen takana on aina lopulta joukko yksilöitä, on myös GCA:lla osaprojekti, joka pyrkii välittämään hankkeessa syntyvää tietoa ihmisille ympäri maailman, ymmärrettävässä muodossa. Tämän osaprojektin nimi on Earth HQ.
Jatkamme GCA:n kunnianhimoisen työn rahoittamista ylpeydellä
Edellä kuvattu laaja kokonaisuus esiteltiin Kööpenhaminassa joillekin ensi kertaa, joten onneksi tähän oli varattu kokonainen ilta. Saimme kysellä ja varmentaa sekä syventää ymmärrystämme hankkeen toiminnoista ja kuulla muun muassa, miten Accountability Accelerator on käynnistänyt toimintansa. Kiinnostavaa oli myös hahmottaa, millaisia systeemisiä muutoksia abstraktilta kalskahtava Systems Change Lab on kartoittanut: niitä on listattu jo yli 70, ja dataa muutoksen indikaattoreista löytyy jo esimerkiksi liikenteen, teollisuuden ja rahoituksen aloilta.
Suomen delegaation yhteinen lopputulema illan päätteeksi kuului suunnilleen näin: tämä on kyllä melko epämääräinen projekti – ja pidämme siitä juuri siksi! Tiedämme hyvin käsillä olevien ongelmien mittakaavan ja sotkuisuuden, joten koko systeemiä kerralla tarkastelevat ja epämääräisyyttä parhaiten sietävät, laajaan yhteistyöhön nojaavat hankkeet tuntuvat osuvimmilta ratkaisuvaihtoehdoilta.
Yritystoimijoiden tarve yhdenmukaisille, tieteeseen perustuville luontotavoitteille on havaittu hyvin selkeästi Suomessa myös säätiön sidosryhmien keskuudessa. Jatkamme GCA:n erinomaisen työn rahoittamista ylpeydellä ja kasvavalla panostuksella. Maapallon järjestelmärajat huomioimme myös kaikessa muussa toiminnassamme, kuten toivottavasti pian ihan kaikki muutkin.
Kuvat: Anna Herlin
Anna Herlin on säätiömme kehitysjohtaja.