Kirjoittaja: TAH-säätiö
Säätiömme on valinnut ympäristöohjelmaansa viisi kohdealuetta, joissa meillä on hyvät edellytykset saada asioita aikaan esimerkiksi taustaverkostojen ansiosta. Tavoitteena on systeemitason muutos, merkittävät päästöleikkaukset ja globaalisti vaikuttavat ratkaisut ympäristökriisin torjuntaan.
Voit lukea lisää ympäristöohjelmaamme liittyvistä valintakriteerereistä ja sen laatimisen taustoista ohjelman pitkästä versiosta.
Yksi ympäristöohjelman kohdealueista on hiilineutraali teräs. Pyrimme vauhdittamaan vähäpäästöisen teräksentuotannon kaupallistamista Pohjois-Euroopassa. Tavoitteena on myös nopeuttaa sektorin päästövähennysten edellytyksiä kansainvälisesti. Miksi haluamme vaikuttaa juuri teräksen tuotantoon? Entä minkälaisilla tavoilla muutosta on mahdollista toteuttaa?
Säätiö tavoittelee systeemisiä ja mahdollisimman suuria vaikutuksia päästövähennyksiin, ja tässä terästeollisuuden päästötalkoiden edistäminen on erittäin luonteva kohde. Se vaatii myös merkittävien teollisten järjestelmien uudelleensuunnittelua. Terästä tarvitaan monipuolisesti eri käyttökohteissa, kuten rakentamisessa ja liikenteessä, ja näissä kentissä toimivat yritykset ovat merkittäviä teräksen ostajia. Terästeollisuudessa syntyy noin seitsemän prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, ja se on suurin kivihiilen käyttäjä hiilivoimaloiden jälkeen. Myös Suomessa Raahen terästehdas tuottaa suurimpana yksittäisenä päästölähteenä samansuuruisen osuuden maan kokonaispäästöistä. Kyseessä on mittaluokaltaan valtaisa kohde päästöjen vähennyksille, mutta päästöttömät tuotantomenetelmät ovat vasta kokeiluvaiheessa ja toisaalta teräksen tuottajien ilmastostrategiat kehitteillä.
Tällä hetkellä teräksen tuotanto tapahtuu masuuneissa, joita on käytetty nykyisessä muodossaan jo hyvin pitkään – satoja vuosia. Menetelmässä rautaa pelkistetään hiilen ja koksin avulla, jotta saadaan aikaan terästä. Tuotantotavasta syntyy huomattavat määrät hiilidioksidia, mutta se voidaan muuttaa hiilineutraaliksi pelkistämällä rautaa hiilen ja koksin sijaan vedyllä, kun rautamalmia sulatetaan. Tämän jälkeen tästä syntynyt rautasieni sulatetaan valokaariuunilla teräkseksi. Päästötöntä terästä on myös mahdollista tuottaa elektrolyysillä, jota käytetään jo alumiinin tuotannossa. Lisäksi hiilineutraaliutta voidaan tavoitella ottamalla hiilidioksidia talteen osana teräksen perinteistä tuotantomenetelmää. Tässä menetelmässä on kuitenkin huomioitava, että hiilidioksidin varastoinnin pysyvyys sisältää riskejä ja hiilen louhinnan jatkaminen itsessään tuottaa esimerkiksi metaanipäästöjä. Tällaisen terästuotteen hiilineutraalius on joskus kyseenalaistettu ja nykyisellään on epäselvää, kelpaako se asiakkaille.
Haasteita matkan varrella
Uusiin teknologioihin perustuvien päästöttömien menetelmien käyttöönottoa hidastavat erilaiset pullonkaulat. Näitä ovat esimerkiksi päästöttömän sähkön erittäin suuri tarve ja elektrolyysiteknologian hinta. Päästötöntä sähköä tarvitaan myös läpi yhteiskunnan, eikä sen käyttöönotto teräksen tuotannossa saisi hidastaa fossiilisten polttoaineiden korvaamista muualla. Vedyn tuotanto elektrolyysillä kuluttaa valtavat määrät sähköä, mistä voi syntyä pullonkaula päästöttömän sähkön tuotannossa. Tämä voi vaatia myös uusien päästöttömien vedyn tuotantotapojen kehittämistä.
Toisaalta hiilineutraalin teräksen tuotanto on mittakaavaltaan toistaiseksi niin pientä, että sen tuotantokustannukset ovat suuret. Kun kysyntä ja tuotantomäärät kasvavat, hintaakin saadaan painettua alas. Hiilineutraalin teräksen noin 20 – 30 prosenttia korkeammat tuotantokustannukset eivät kuitenkaan muodosta lopputuotteessa välttämättä merkittävää hintaeroa. Esimerkiksi henkilöautossa vaikutus hintaan on vain alle prosentin luokkaa, keskimäärin 330 euroa autoa kohden, mikä ei ole asiakkaan kannalta kovin merkitsevää.
Pilotointi jo hyvässä vauhdissa
Vetypelkistykseen perustuvan hiilineutraalin teräksen kaupallistaminen on alkanut Ruotsissa, jossa sitä nykykehityksen jatkuessa on tarjolla markkinoille jo vuodesta 2026 alkaen.
Vauhdittaminen on silti tarpeen, ja merkittävimmät toimijat ovat ottaneetkin ensimmäisiä muutosaskeleita. Euroopan unionin vetystrategia tulee vuodesta 2024 alkaen tukemaan muutosta myös teräksen tuotannossa. Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on politiikallaan tähtäämässä terästeollisuuden hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Näiden ohella useat eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteet vuodelle 2050, mutta toistaiseksi varsinaiset suuntaviivat tavoitteeseen pääsemiseksi ovat kehitteillä. Oma merkityksensä muutoksessa on teräksen ostajilla, esimerkiksi juuri rakennusteollisuudella ja autonvalmistajilla, joiden kiinnostus hankkia päästötöntä terästä vaikuttaa päästöttömän teräksen tuotannon investointitahtiin.
Merkittävien läntisten valtioiden toimet vaikuttavat myös muiden valtioiden suunnitelmiin. Alan suurimpana toimijana Kiina on asettanut itselleen tavoitteen olla päästöneutraali vuonna 2060, mikä on antanut suuntaviivoja myös maan teräksen tuotannolle. Kiinalainen terästeollisuus onkin korostanut tukevansa tätä tavoitetta, ja osa isoista kiinalaisista teräksen tuottajista on asettanut hiilineutraaliustavoitteita vuoteen 2050 ja lupaillut tiekarttaa tavoitteen saavuttamiseksi. Paljon riippuu myös Kiinan keskushallinnon ja merkittävien provinssien strategioista terästeollisuuteen liittyen.
Kansainvälinen kauppa- ja ilmastopolitiikka vaikuttaa kokonaisuuteen merkittävästi. Useat maaryhmät suunnittelevat asettavansa ulkomailta tuoduille terästuotteille hintatariffeja, jotka ottavat huomioon tuotantomaan päästöt ja niiden vähennystavoitteet. On mahdollista, että on syntymässä useampia tällaisia maaryhmien kilpailevia liittoutumia, joilla on omat tariffinsa ulkopuolelta tuodulle teräkselle. Tällaisen kauppapolitiikan dynamiikan ymmärtäminen on keskeisessä asemassa, jos halutaan hahmottaa polkuja mahdollisimman nopeisiin päästövähennyksiin.
Jälleen kerran muutos on monen tekijän summa. Tiina ja Antti Herlinin säätiö haluaa omalta osaltaan ja verkostojaan hyödyntäen vaikuttaa hiilineutraalin teräksen laajan käyttöönoton vauhdittamiseen. Vaikutettavia kohteita ovat esimerkiksi teräksen käyttäjät autoteollisuudessa, toimijat keskeisissä tuottajamaissa, kansainväliset sijoittajat ja vetyinfrastuktuurin suunnittelijat. Onnistumisen kannalta tärkeää on kokonaisuus, ja kriittinen muutoksen vauhdittaja saattaa sijaita yllättävässäkin paikassa globaalilla kartalla.
Lue lisää ympäristöohjelmastamme! Tiivistelmät ja koko ohjelmankin löydät täältä.