Lasten ja nuorten ilmastorahastosta ensimmäinen lahjoitus: yhteistyöhanke tuo ekologisen jälleenrakennuksen työkalut kouluyhteisöjen toimintaan

Monitieteiseen tutkimustietoon perustuva valmennusohjelma tarjoaa rehtoreille tietoa ja työkaluja, joiden avulla he voivat kehittää omista oppilaitoksistaan yhteiskuntaa uudistavia muutosvoimia. Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun koordinoiman hankkeen toteutuksessa ovat mukana OKKA-säätiö, Itä-Suomen yliopisto, BIOS-tutkimusyksikkö sekä Metodix Oy. Yhteistyötä tehdään myös rahoittajapuolella: hankkeen rahoittavat yhdessä Tiina ja Antti Herlinin säätiön Lasten ja nuorten ilmastorahasto sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

Syyskuussa 2019 Tiina ja Antti Herlinin säätiön alaisuuteen perustetusta Lasten ja nuorten ilmastorahastosta on tehty ensimmäinen lahjoitus: rahastosta tuetaan 46.500 eurolla peruskoulun ja lukion rehtoreille tarjottavan monitieteisen  koulutusohjelman järjestämistä. Säätiön hallitus on iloinen saadessaan myöntää osarahoituksen hankkeelle, joka täyttää rahaston kriteerit kirkkaasti ja perustuu laadukkaalle, maanlaajuiselle yhteistyölle. 

Hankkeen yhteiskunnallinen tavoite on vahvistaa koulujen kykyä vastata ekologisen jälleenrakennuksen haasteeseen, ennakoida ja tuottaa ratkaisuja sen tarpeisiin sekä toimia yhteiskuntaa uudistavina muutosvoimina. Ekologinen jälleenrakennus merkitsee paitsi yhteiskunnan fyysisen infrastruktuurin uudistamista fossiilivapaalle perustalle, myös syvää kulttuurisen muutoksen prosessia, joka kyseenalaistaa nykyisen elämäntapamme ja etsii ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä vaihtoehtoja tulevaisuuden perustaksi. Tässä prosessissa kasvatuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli. Niiden avulla voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta elämän planetaarisista reunaehdoista, uudistaa maailmankuvaa ja elämäntapoja sekä vahvistaa taitoja osallistua ja vaikuttaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kouluille halutaan tarjota tukea ja uudenlaisia ratkaisuja, jotta ne pystyvät vastaamaan ekologisen jälleenrakennuksen haasteisiin.

“Rehtorit ovat avainasemassa siinä, että oppilaitoksista voi kehittyä koko yhteiskuntaa uudistavia muutosagentteja.”

Tulevaisuusasiantuntija Otto Tähkäpää, Lasten ja nuorten säätiö

Hankkeessa toteutettava valmennusohjelma tarjoaa rehtoreille valmiuksia ja työvälineitä kohdata ekologisen jälleenrakennuksen tuomat muutoshaasteet. Valmennuksessa perehdytään eturivin asiantuntijoiden johdolla ekologiseen kriisiin, uudistavaan oppimiseen, tulevaisuusajatteluun ja oppilaitosten rooliin yhteiskuntaa uudistavana muutosvoimana. Ohjelmaa on jo pilotoitu Lappeenrannassa, ja tulevan vuoden aikana sitä tarjotaan rehtoreille Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Yhteiskehittämiseen perustuva rehtorien valmennusohjelma on innovatiivinen ja uutta luova ratkaisu, sillä toistaiseksi koulutuksessa käsillä olevaa ekologista kriisiä on lähestytty kehittämällä opetussuunnitelmia ja pedagogisia ratkaisuja. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että ekologisen jälleenrakennukseen vastaaminen edellyttää oppilaitoksilta kokonaisvaltaista oppimis- ja toimintakulttuurin muutosta. Koska opetussuunnitelma on kaikissa kouluissa sama, lopulta koulussa vallitseva toimintakulttuuri ratkaisee, millaisen aseman ja painoarvon kestävän kehityksen edistäminen koulun arjessa saa.

“Kestävän tulevaisuuden turvaaminen edellyttää nopeaa ja kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta eli ekologista jälleenrakennusta, jonka toteutuksessa kasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys. Rehtorit ovat puolestaan avainasemassa siinä, että oppilaitoksista voi kehittyä koko yhteiskuntaa uudistavia muutosagentteja”, kertoo hankkeen vastuullisena johtajana toimiva Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuusasiantuntija, Tulevaisuuskoulun perustaja VTM Otto Tähkäpää. Tähkäpää on kansainvälisestikin palkittu tulevaisuudentutkija, joka on kouluttanut peruskoulun, lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstöä tulevaisuudentutkimuksen, ennakoinnin ja kestävän tulevaisuuden teemoihin lukuisissa koulutuksissa, työpajoissa ja kursseilla. 

Hankkeen vastuullinen johtaja Otto Tähkäpää on kansainvälisesti palkittu tulevaisuudentutkija, joka on kouluttanut jo tuhansia ihmisiä ennakoinnin ja kestävän tulevaisuuden teemoihin ja perustanut lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville opettajille suunnatun Tulevaisuuskoulun. (Kuva: Annukka Pakarinen)

Mukana valmennusten sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat Tulevaisuuskoulun lisäksi OKKA-säätiö, jonka edustajana hankkeessa toimii suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, monitieteinen BIOS-tutkimusyksikkö, jonka yhteyshenkilönä toimii tutkija VTT Emma Hakala, Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan apulaisprofessori ja kestävyystutkija KTT Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori ja hallituksen strategisen kiertotalouden edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen sekä Metodix Oy.

“Lasten ja nuorten ilmastorahaston tukemilta toimilta edellytetään tavoittavuutta, laatua ja odotettujen vaikutusten skaalautuvuutta. Tämän hankkeen kohdalla jokainen ehto täyttyy kirkkaasti. Lisäksi iloitsemme toteuttajatahojen monipuolisuudesta sekä hankkeen taustalla olevan ajattelun pitkäjänteisyydestä”, toteaa Tiina ja Antti Herlinin säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, luokanopettaja Tiina Herlin. Hankkeen yhteisrahoittaminen Nesslingin säätiön kanssa on myös luonteva askel kohti yhteistä Puistokatu 4 -toimintaa, jota säätiöt ovat parhaillaan käynnistämässä.

Tiina ja Antti Herlinin säätiön Lasten ja nuorten ilmastorahasto tukee nimensä mukaisesti lasten ja nuorten ilmastokoulutusta ja omia ilmastotoimia sekä ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimustiedon välittämistä lapsille ja nuorille. Rahastoon voi lahjoittaa kuka tahansa lasten ja nuorten ilmastotoimien ja -koulutuksen tukemisesta kiinnostunut taho. Rahastosta tehdään lahjoituksia sitä mukaa, kuin sinne kertyy varallisuutta ja sopivia, kriteerit täyttäviä kohteita tunnistetaan. 

Lisätiedot: 

Otto Tähkäpää, tulevaisuusasiantuntija, Lasten ja nuorten säätiö,
Anna Herlin, kehitysjohtaja, Tiina ja Antti Herlinin säätiö,  

(artikkelikuva: Mari Ahokoivu)