TAH-säätiö vauhditti ratkaisuja ilmastokriisiin 8,5 miljoonan euron edestä
Ohjasimme tilikaudella 2024–2025 noin 8,5 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka vauhdittavat ratkaisuja ilmastokriisiin, sekä edistivät kestävyysmurrosta ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Suurin osa tuestamme kohdistui terästeollisuuden päästövähennyksiin. Päivitimme keväällä myös strategiamme vuosille 2025–2030: työmme painopisteenä on myös jatkossa nopea ja skaalautuva päästöjen leikkaaminen.
Seitsemän yhdeksästä planetaarisesta turvarajasta on nyt ylitetty. Juuri julkaistu Planetary Health Check 2025 -raportti vahvistaa, että turvaraja on tänä vuonna ylitetty myös valtamerien happamoitumisen osalta. Planetary Health Check on Potsdamin ilmastovaikutusten instituutin (PIK) PBScience-hankkeen ja Planetary Guardians -verkoston julkaisema vuosittainen raportti, joka arvioi maapallon ekologista tilaa planetaaristen rajojen viitekehyksen avulla.
Seitsemännen turvarajan ylittäminen tarkoittaa, että yli kolme neljäsosaa maapallon elämää ylläpitävistä järjestelmistä on nyt turvallisen rajan ulkopuolella. Kaikissa seitsemässä osa-alueessa heikentyminen jatkuu. Samalla otsonikerroksen toipuminen ja aerosolien väheneminen osoittavat, että meidän on vielä halutessamme mahdollista muuttaa suuntaa.
Ilmastokriisin hillitseminen edellyttää sekä konkreettisia toimia että merkittävää rahoitusta. Siksi jatkamme määrätietoisesti edellisellä strategiakaudella aloitettua työtä.
”Tuore strategiamme suuntaa työtämme kohti vuotta 2030. Tavoitteenamme on rahoittaa hankkeita, jotka leikkaavat päästöjä nopeasti ja skaalautuvasti, hyödyntää verkostojen ja rahoituksen vipuvoimaa sekä rakentaa yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti.”
Henna Hakkarainen, toiminnanjohtaja
Yli 8,5 miljoonaa ilmastohankkeisiin
Ohjasimme valtaosan avustuksistamme, yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa, terästeollisuuden päästövähennyksiin. Rahoitimme 22 hanketta, jotka vauhdittivat sijoittajavaikuttamista, lisäsivät vihreän teräksen kysyntää ja vaikuttivat EU:n ja Pohjoismaiden ilmastopolitiikkaan ja sääntelyyn.
Tavoitteenamme on vauhdittaa rakennusteollisuuden siirtymää vähäpäästöisiin ja kestävämpiin teräslaatuihin sekä edistää teräksen uudelleenkäyttöä koskevaa sääntelyä. Tätä työtä veimme eteenpäin tukemalla Brysselissä toimivan ECOS-järjestön vaikuttamista EU:n sääntelyyn ja standardointiin.
Yritysten sitouttamiseksi vihreän teräksen käyttöön ja hankintojen läpinäkyvyyden vahvistamiseksi rahoitimme Climate Groupin SteelZero-hanketta, joka tarjoaa välineitä teräksen päästötaseen ja kestävyyden varmistamiseen.
Kansainvälisesti jatkoimme lisäksi The Sunrise Project -järjestön Lead the Charge -aloitteen tukemista, jonka tavoitteena on ohjata sähköautonvalmistajien teräksen hankintaa kansainvälisesti vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan.
Tavoitteenamme on vahvistaa mtyös tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ja tukea rakentavaa keskustelua vihreän siirtymän edellyttämästä infrastruktuurista. Tätä varten rahoitimme kokonaisuutta, johon kuuluu Itä-Suomen yliopiston tutkimus tuulivoimaan liittyvien konfliktien ennakoinnista sekä Akordi Oy:n hanke, jossa kehitetään toimintamallia konfliktialttiiden kysymysten käsittelyyn. Malli tarjoaa työkaluja paikallisiin keskusteluihin erityisesti tuulivoiman ja maankäytön kysymyksissä.
Kansainvälisesti kohdistimme rahoitusta hankkeisiin, jotka kartoittivat päästöjen vähentämismahdollisuuksia ja pilotoivat uusia ratkaisuja erityisesti Kiinassa ja Intiassa.
”Valtaosa maailmassa tuotetusta teräksestä ja sen päästöistä tuotetaan Aasiassa.Tässä kansainvälinen yhteistyö on voimaa, myös säätiön rahoittamien hankkeiden kannalta: tavoitteenamme on edistää globaalia kehitystä päästöjen vähentämiseksi. On tärkeää luoda erilaisia muutospolkuja terästuotannon päästöjen vähentämiseen. Ne helpottavat teräksen päästövähennyksiä myös Kiinassa ja Intiassa.”
Harri Lammi, ympäristöhankkeiden johtaja
ACCR:n, Transition Asian ja Carbon Trackerin kaltaiset hankekumppanit vievät viestiä suoraan sijoittajille, jotka käyvät dialogia myös omistamiensa aasialaisten teräsyhtiöiden kanssa. Carbon Tracker on riippumaton ajatuspaja, Transition Asia asiantuntijaorganisaatio ja ACCR sijoittajavaikuttamiseen keskittyvä kansalaisjärjestö, mutta kaikkia yhdistää tavoite ohjata sijoittajia kohti kunnianhimoisempia ilmastotoimia – ja ensimmäisiä tuloksiakin on jo nähtävissä.
”Japanin suurimmat teräsyhtiöt, Nippon Steel ja JFE Steel, ovat olleet kansainvälisen sijoittajavaikuttamisen kohteena jo vuosia. Molemmat yhtiöt ovat julkistaneet suunnitelmia korvata perinteisiä hiilimasuuneja vähäpäästöisemmillä valokaariuuneilla, ja suunnitelmat ovat kuluneena vuonna myös alkaneet konkretisoitua investointipäätöksiksi.”
Iina Heikkilä, ympäristöasiantuntija
Vahvistimme vuoden aikana hankerahoituksen lisäksi tämän kaltaista sijoittajavaikuttamista järjestämällä Raaseporissa kansainvälisen strategiakokouksen, johon osallistui 23 organisaatiota Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista.
Uskomme verkostojen voimaan. Siksi kutsuimme Pariisin ilmastosopimuksen arkkitehdin, European Climate Foundationin toimitusjohtaja Laurence Tubianan vierailulle Suomeen yhdessä Climate Leadership Coalitionin kanssa. Vierailunsa aikana Tubiana tapasi yli sata suomalaista vaikuttajaa ja kannusti suomalaisia poliitikkoja, yritysjohtajia ja ministeriöiden edustajia ilmastokunnianhimon vahvistamiseen.
Verkostojen voimaa hyödynsimme myös järjestämällä kutsuvierastilaisuuden vihreän siirtymän hyväksyttävyydestä BioRexissä noin sadalle ympäristö- ja energia-alan vaikuttajalle, päättäjälle ja järjestölle yhteistyössä Akordi Oy:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Climate Leadership Coalitionin, Greenpeace Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja One Planet Oy:n kanssa.
Hanketyömme lisäksi työstämme parhaillaan ratkaisuja ilmastoteknologioiden rahoitushaasteeseen. Tilikauden aikana pureuduimme juuria myöten rahoituksen ja kaupallistamisen pullonkauloihin, ja työ jatkuu tämän ongelmakuvauksen pohjalta.
“Suurin osa vihreään siirtymään tarvittavista teknologioista on jo olemassa ja tulee skaalata kokoon, jossa ne voivat korvata nykyistä energian, materiaalien ja ruuan tuotantoa. Skaalauksen suurin pullonkaula on selkeä rahoitusvaje. Säätiöillä voisi olla merkittävä katalyyttinen rooli vaikuttavuutta hakevina ja kärsivällisinä toimijoina, jotka voivat vapauttaa moninkertaisen määrän markkinaehtoista rahoitusta.”
Oona Poropudas, projektipäällikkö
Kestävyysmurrosta, hyvinvointia ja monitieteistä yhteistyötä
Tuimme teräksen lisäksi hankkeita, jotka vauhdittavat kestävyysmurrosta eri näkökulmista. Säätiö tuki muun muassa maksuttomasti saatavilla olevan, energia-insinööreille suunnatun oppikirjan julkaisua. Se tarjoaa opiskelijoille ja ammattilaisille kokonaiskuvan uusiutuvan energian tuotannosta, varastoinnista ja ekosysteemivaikutuksista.
“Emme voi onnistua päästövähennyksissä ilman, että ymmärrämme kestävyyshaasteen laajemmin planetaaristen rajojen sisällä pysymisenä. Olemme halunneet tukea tärkeitä keskustelunavauksia, joissa kestävyyttä tarkastellaan myös kokonaisvaltaisemmin.”
Harri Lammi, ympäristöhankkeiden johtaja
Tuimme toimittaja Juha Kauppisen ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevän Kertomus maasta -kirjan julkaisua ja sen englanninkielistä käännöstä, Nuuksiossa järjestettyä nuorten ympäristöhuippukokousta sekä Science Based Targets Networkin työtä, jonka perusteella edelläkävijäyritykset ovat jo asettaneet tieteeseen perustuvia luontotavoitteita ja kehitystyö asian tiimoilta jatkuu.
Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin saralla säätiö jatkoi tukia Lääkäreille ilman rajoja -avustusjärjestölle, Maailman ruokaohjelmalle ja UNICEFille. Kotimaassa yli 10 000 lasta ja nuorta pääsi luontoretkille viiden säätiön yhteistyön tuella.
Muutoksia ihmisen toimintaan tavoittelemme erityisesti Puistokatu 4:n Tieteen ja toivon talon kautta. Puistokatu 4 on kuluneen vuoden aikana vahvistanut ekologisesti kestävää tulevaisuutta rakentavaa monitieteistä yhteisöään.
Puistokadulla työskentelee liki 50 tutkijaa, jotka edustavat 20 yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Mukana on niin professoreja kuin uransa alkuvaiheessa olevia väitöskirjatutkijoita yli 30 tieteenalalta: Puistokadulla tehdään tutkimusta mm. kestävyystieteen, mediatutkimuksen, antropologian, farmasian ja psykologian kentällä.
Puistokatu 4:ssä työskentelevät yli 30 toimijajäsentä edustavat puolestaan säätiöitä, aktivismia, kansalaisjärjestöjä, yritys- ja rahoituskenttää sekä taidetta ja kulttuuria. He tuovat Puistokadulle osaamista mm. vastuullisuuskonsultoinnista, journalismista ja graafisesta muotoilusta.
”Vuosittaiset jäsenkyselymme ovat osoittaneet, että tutkijoiden ja toimijoiden välinen ristiinpölytys on rakentanut paitsi uudenlaista ajattelua, myös siitä poikivia yhteistyökuvioita.”
Minttu Jaakkola, Puistokatu 4:n toiminnanjohtaja
Puistokadulla on järjestetty kuluneen vuoden aikana lisäksi kymmeniä kaikille avoimia tapahtumia, joissa ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta on käynyt oppimassa ja inspiroitumassa kaikkiaan liki 2000 vierasta.
