Kiinan päästöt eivät ole kasvaneet kahteen vuoteen. Kaksi Kiinaa tiiviisti seuraavaa asiantuntijaa analysoi, että takana ovat muun muassa uusiutuvan energian voimakas kasvu, teräksen ja betonin kysynnän tasaantuminen ja Kiinan imagotyö. Vihreän teräksen harppauksia voidaan odottaa ensi vuosikymmenellä.
Kiinan hiilidioksidipäästöt eivät ole nousseet kahteen vuoteen, selviää tutkimuslaitos Centre for Research on Energy and Clean Air CREA:n analyysista. Kahden eniten päästöjä aiheuttavan teollisuudenalan – sementin ja teräksen tuotannon – päästöt ovat jopa laskeneet.
Ajatushautomo Asia Societyn Kiinan ilmastohubin johtaja Li Shuo katsoo, että kyse ei ole syklisestä vaihtelusta, koska muutoksen takana on rakenteellisia syitä.
”Ensimmäinen syy on talouskasvu, joka on tasaantunut viiden prosentin tietämille, kun se vielä 10–15 vuotta sitten oli kymmenen prosentin luokkaa. Emme ole palaamassa sellaisiin lukuihin”, hän sanoo.
Toinen syy on raskaan teollisuuden hidastuminen: erityisesti teräksen ja sementin kysynnän kasvu on tasaantunut, koska rakentaminen ei enää kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.
”Lentokenttiä voidaan rakentaa vain tietty määrä, ja nopeat rautatietkin kattavat jo koko maan. Rakennuspinta-alaa on paljon. On hyvin vaikeaa nähdä, että teräksen tai sementin kysyntä kasvaisi merkittävästi”, Shuo sanoo.
Kolmas tekijä on uusiutuvan energian kasvu – tuuli- ja aurinkovoimalla on voitu korvata hiilenpolttoa.
”Nämä kolme trendiä yhdessä takaavat, etteivät päästöt lähde nopeaan nousuun. Tärkeämpi kysymys on, milloin alamme nähdä, että päästöt laskevat selvästi, ja kuinka paljon”, Shuo sanoo.
Kasvu tehty uusiutuvilla, tehokkuutta lisätty
Myös ympäristöjärjestö People of Asia for Climate Solutionsin (PACS) toiminnanjohtaja Xiaojun Wang korostaa uusiutuvan energian merkitystä. Hän muistuttaa, että Kiinan talous ja sähkönkulutus ovat koronapandemian jälkeen kasvaneet ja uusia teollisuudenaloja on syntynyt. Suurissa, rikkaissa kaupungeissa näkee uusinta teknologiaa, ja uudenvuoden gaaloissa esitellään toinen toistaan etevämpiä robotteja.
”Sähköntarve on kasvanut uusilla aloilla, kuten tekoälyn ja sähköautojen tuotannosta. Yli 95 prosenttia sähköntarpeesta on katettu uusiutuvalla energialla”, hän sanoo. ”Se on todella merkittävää.”
Hän lisää, että viimeisen kymmenen vuoden eli kahden edellisen viisivuotissuunnitelman aikana Kiinassa on panostettu tosissaan energiatehokkuuteen, rakennuksista teollisuuteen.
”Voimalaitosten täytyy tuottaa enemmän energiaa vähemmällä hiilenpoltolla ja samalla energialla pitää lämmittää enemmän taloja ja tuottaa enemmän terästä.”
Vihreä teräs voi tulla piankin
Kiinassa pilotoidaan vihreän teräksen ratkaisuja usealla eri hankkeella, mutta tällä hetkellä terästeollisuuden päästöjen lasku tulee asiantuntijoiden mukaan kysynnän hiipumisesta. Xiaojun Wangin mukaan Kiinassa kokeillaan nyt erilaisia tapoja vihertää terästeollisuutta, koska se vastaa noin 15 prosenttia maan päästöistä.
Mahdollisia teknisiä ratkaisuja tarjoavat uudenlaiset valokaariuunit, vihreä rauta ja vetyratkaisut; puhutaan vihreästä, harmaasta ja sinisestä vedystä. Vihreä vety tuotetaan käytännössä päästöttömästi uusiutuvilla energianlähteillä, kun taas harmaa ja sininen tuotetaan maakaasulla. Niitä erottaa se, että sinisen vedyn tuotannossa hiilidioksidi otetaan talteen, harmaassa se päästetään ilmakehään.
”Kiinalla on se etu, että sillä on mahdollisuus tehdä teknologioista hyvin halpoja, niin kuin on nähty uusiutuvan energian kohdalla”, Wang sanoo.
Hänestä viisivuotisuunnitelman perusteella on varmaa, että vetyyn tullaan panostamaan paljon.
”Nyt Kiina odottaa, mikä teknologinen ratkaisu kypsyy ensin, ja sitten se voidaan skaalata nopeasti.”
Myös Li Shuo korostaa Kiinan tapaa toimia ensin hitaan vääjäämättömästi ja sitten hämmästyttävällä nopeudella.
”Niin on käynyt esimerkiksi sähköautoille – Pekingissä on vaikeaa nähdä enää polttomoottoriautoja. Uskon, että vihreä teräs seuraa samankaltaista polkua, ja merkittäviä kynnyksiä siinä nähdään 2030-luvulla”, Shuo sanoo.
Kynnys ylitetään hänestä 2030-luvulla, koska silloin tulee olemaan tarjolla riittävä määrä uusiutuvaa energiaa, jota vihreän teräksen tuotanto edellyttää.
Kiinan motivaatiot: Vakaus, kilpailu ja kasvojen säilyttäminen
Wangin ja Shuon mielestä Kiina panostaa vähähiiliseen tuotantoon erityisesti taloudellisista syistä. Aurinkopaneelit ja sähköautot ovat tuoneet Kiinalle markkinajohtajan aseman, ja energiantuotannon monipuolistaminen palvelee vakautta ja omavaraisuutta.
”Tärkeimpiä sanoja 15. viisivuotissuunnitelmassa ovat varmuus ja vakaus”, Xiaojun Wang sanoo.
”Mutta minusta on selvää, että Kiina haluaa hyvää mainetta kansainvälisellä näyttämöllä, Kiina haluaa olla hyvä tyyppi.”
Kiinalainen kulttuuri nojaa kungfutselaiseen ajatteluun kasvojen säilyttämisestä, ja Wangin mukaan Kiinalle olisi hirvittävää, jos se ei pääsisi julkilausuttuun tavoitteeseensa saavuttaa päästöjen huippu viimeistään vuonna 2030. Etenkin kehittyvien maiden silmissä Kiina haluaa ylpeästi näyttää, että on mahdollista erottaa talouskasvu päästöjen kasvusta.
”Kiinassa puhutaan korkean laadun kehityksestä”, Wang sanoo.
Tähän liittyy myös teknologinen motivaatio: Kiina haluaa olla uusien innovaatioiden eikä halpatuotannon maa. Lisäksi Wangin mielestä Kiinalla on yhteiskunnallinen motivaatio panostaa puhtaaseen energiaan. Yhteiskuntarauhan tähden on tärkeää, että inflaatio pysyy kurissa ja sähköt kodeissa ja tehtaissa päällä.
”Hallituksella ei ole varaa siihen, että ihmiset alkaisivat valittaa liikaa”, Wang sanoo. ”Jos joku tehdas olisi pimeänä sähkökatkon tähden, siinä menetettäisiin paitsi rahaa, myös kansalaisten uskoa siihen, että Peking tuo maahan vakautta.”
Kasvojen menettämisen pelon tähden Wangista on varmaa, että Kiina pitää ilmastotavoitteensa.
”Meidän ilmastoaktivistien tehtävä on kirittää Kiinaa saavuttamaan tavoitteet etuajassa, jotta seuraavat tavoitteet olisivat vielä kunnianhimoisempia.”
Onko 2026 hiilen vai akkujen vuosi?
Tällä hetkellä Kiina on Xiaojun Wangin mukaan paniikkitilassa toista kertaa 2000-luvulla. Ensimmäinen energiaan liittyvä paniikki koettiin 2022, kun Venäjän täysmittainen hyökkäyssota Ukrainaan alkoi, ja nyt vastaavan ”paniikkikohtauksen” Kiina näyttää saaneen Yhdysvallan toimista Venezuelassa ja Iranissa.
On riski, että energiaomavaraisuutta aletaan varmistella hiilellä.
”Energiantarve ja hiilen polttaminen ovat kasvaneet tämän vuoden alussa, mikä on huono merkki”, Wang sanoo.
Myös Li Shuo seuraa Kiinan hiilivoimaa tarkasti. Hiiltä ei hänestä sinänsä tarvita energiantuotantoon, vaan Kiina polttaa hiiltä erityisesti tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon voimakkaita heilahteluja. Hänestä tasausta voitaisiin kuitenkin tehdä varastoimalla energiaa akkuihin.
”Hiilen korvaaminen akuilla saattaa olla Kiinan energiasektorin muutoksen seuraava askel”, hän ennustaa.
Miten muu maailma suhtautuu Kiinaan?
Li Shuo seuraa mielenkiinnolla myös, miten muu maailma suhtautuu Kiinaan. Pakistan esimerkiksi on uudistanut energiasektoriaan ostamalla valtavat määrät kiinalaisia aurinkovoimaloita, ja Shuo uskoo, että monet muut maat seuraavat perässä.
Siinä kun perinteisemmät länsimaat tuskailevat sen kanssa, miten suhtautua Kiinan kasvavaan mahtiin uusiutuvissa energioissa – pitääkö sitä säännellä, estää vai ostaa –, monet globaalin etelän maat ovat Shuon mukaan pragmaattisempia ja valitsevat halvemman kiinalaisen aurinkovoimalan kalliimman eurooppalaisen tai yhdysvaltalaisen teknologian sijaan.
”Monet tällaiset maat, jotka myös toivottavat kiinalaiset sijoitukset tervetulleiksi, voivat ottaa käyttöön uusinta teknologiaa ja niistä voi tulla kovempia teollisuusvoimia yksinkertaisesti siksi, että niiden teollisuus kytkeytyy tiiviisti Kiinaan”, Shuo sanoo.
Tämä voi hänestä ajaa monet globaalin pohjoisen maat yhä kauemmas nurkkaan, jossa niiden sisäpolitiikassa käydään kamppailuja poliittisen oikeiston ja ilmastonmuutoksen vastustamisen välillä. Protektionismi johtaa Shuon mukaan helposti itseään toteuttavaan profetiaan: maat haluavat suojella teollisuuttaan yhä enemmän ja enemmän, ja silloin ne jäävät kilpailukyvyssä yhä kauemmas Kiinan taakse. Se taas aiheuttaa lisää poliittista jännitettä.
”Tämä tuskin auttaa meitä ratkaisemaan ilmastonmuutosta”, Shuo sanoo.
Kuva: Zalfa Imani, Unsplash