Manhattanin pilvenpiirtäjien reunustamat kadut täyttyvät yleensä autoista, mutta tällä kertaa ne täyttyvät mielenosoittajista.
Kymmeniä tuhansia värikkäästi pukeutuneita ihmisiä on kokoontunut marssille huutamaan sloganeitaan. On kylttejä, joissa osoitellaan öljy-yhtiöitä ja vaaditaan mertensuojelua, on pakuja, joiden katolla räpätään, tanssitaan ja huudatetaan kulkuetta. Mielenosoittajien virran mukana valuu eteenpäin myös valtava piirilevyillä päällystetty veistosmainen kallo, josta kasvaa höyryä tursuavia savupiippuja – Greenpeacen tulkinta kryptovaluuttoja louhivien konesalien päästöistä.
Kuljen kulkueen häntäpäässä osana ilmastotyön rahoittajien ryhmää kohti YK:n rakennusta, jonka liepeillä New Yorkin oma kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez, nuorten ilmastoliikkeen ja alkuperäiskansojen edustajat pitävät puheensa. Maininnat fossiilisten polttoaineiden alasajosta ja presidentti Bideniin kohdistuvista vaatimuksista saavat väkijoukon osoittamaan suosiotaan kuin yksissä tuumin.
Piirilevyillä päällystetystä valtavasta kallosta kasvaa höyryä tursuavia savupiippuja
YK:n ilmastoviikon mielenosoitus osui yhteen New Yorkiin saapumiseni kanssa.
Olen tullut kaupunkiin osallistuakseni teollisuuspäästöjen vähentämistä tavoittelevaan säätiörahoittajien kokoukseen. Sen jälkeen olen jäänyt seuraamaan YK:n ilmastoviikkojen tapahtumia, joista osa on Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamien tahojen järjestämiä.
Matkani ohjelmassa on paljon kiinnostavia keskusteluja teräskentän lukuisten eri toimijoiden välillä. Miltä tie kohti globaalien teräspäästöjen vähentämistä näyttää tällä hetkellä?
Progressiiviset asiakkaat ja sijoittajat kohtasivat perinteisen teräsjätin
Ensimmäisen keskustelutilaisuuden vetää säätiömme rahoittama Steelzero, joka kerää yrityksiltä vihreää terästä koskevia ostositoumuksia. Paneeliin osallistuu parikin ruotsalaista edelläkävijäyhtiötä, autonvalmistaja Volvo ja laakerinvalmistaja SKF, joista molemmat ovat jo sitoutuneet hankkimaan vihreää terästä. Paikalla on myös teräsjätti ArcelorMittalin edustaja, jolle keskustelua fasilitoiva säätiökumppanimme ClimateWorksin Rebecca Dell esittää tiukkoja kysymyksiä, joita yhtiö tuntuu hiukan väistelevän.
Seuraavassa tilaisuudessa säätiömme rahoittama ACCR rakentaa keskustelua ilmastorahoituksesta. Keskustelupaneeleita on jälleen kymmenkunta, ja ääneen pääsee esimerkiksi valtavankokoinen Norjan öljyrahasto NBIM, jonka maltillisetkin viestit noteerataan teräsyhtiöissä tarkalla korvalla.
Norjalaisten edustajalta kysytään erityisesti heidän fossiili-intensiivisten teräsyhtiöiden suuntaan tehdystä vaikuttamistyöstä. Paneelissa öljy-yhtiö Enin hallitukseen valittu aktivistisijoittaja kuvaa, miten yhtiöiden strategioiden muutokset ovat alkaneet hallituksen törmäämisestä aktivistisijoittajien haasteisiin.
NBIMin kanssa keskustelen lyhyesti jälkeenpäin siitä, mitä he vaativat teräsyhtiöiltä. Ilmeisesti varsinkin tieteeseen perustuva SBTi-ilmastotavoitteen asettaminen teräsyhtiöille on yksi tällainen asia, mikä on ilahduttavaa, koska juuri tämän tiekartan tekemistä teräsyhtiöille säätiömme on edistänyt. Pohjoismainen muutosvoima on New Yorkissa hyvin esillä.
Luontovaikutusten arvioinnissa edistystä – lisää vauhtia tarvitaan päästöttömän energian investointeihin
Seuraavana päivänä vierailen seuraamassa pitkään rahoittamamme Global Commons Alliancen tilaisuutta Nature Positive Hubissa. Siellä käydään läpi, miten yritykset voivat vähentää luontovaikutuksiaan. Keskustelussa tutkija- ja järjestölähtöisen Science Based Targets for Nature eli SBTN-hankkeen ja toisaalta yritysvetoisen Taskforce on Nature related Financial Disclosures eli TNFD-hankkeen vetäjät kertovat hankkeiden yhteistyöstä.
Erityisesti keskustelussa nousee esiin, miten vuosien työn jälkeen mainitut hankkeet on saatu yhteensopiviksi metodologioiltaan, ja tämä yksinkertaistaa huomattavasti yritysten työtä luontovaikutusten arvioimisessa. Seuraavassa paneelikeskustelussa hankkeiden pilottivaiheessa mukana olevien yritysten edustajat vaikuttavat tyytyväisiltä siihen, että välineistö luontovaikutusten arvioimiseksi on yhdenmukainen eikä tuota tuplatyötä.
Ruotsalainen H2 Green Steel ilmoitti saaneensa sijoittajilta 1,5 miljardia euroa vetypohjaiseen terästuotantoon, ja päälle tuplasti lainarahoitusta
Myöhemmin keskustelen rahoituskampanjoita tekevien järjestöjen ja säätiöiden kanssa tarpeesta moninkertaistaa globaalit investoinnit uusiutuviin energialähteisiin. Yhtä vahva on tarve vähentää rahavirtoja fossiilisten polttoaineiden lisäkäyttöön. Trendit näkyvät paitsi sähköntuotannossa myös teräksessä, jossa teräsyritykset monessa eri maassa keräävät kokoon rahoitusta päästöttömyyteen johtaviin investointeihin. Esimerkiksi ruotsalainen H2 Green Steel ilmoitti juuri ennen ilmastoviikkoa saaneensa sijoittajilta vetypohjaiseen teräksentuotantoon 1,5 miljardia euroa, ja tätä pari kertaa enemmän lainarahoitusta.
Sijoitussummat kuulostavat suurilta, mutta ne ovat vain pieni osa valtavista määristä investointeja, joka virtaa erilaisiin hankkeisiin joka vuosi, ja niistä valitettavan paljon edelleen fossiilisia polttoaineita käyttäviin tai tuottaviin hankkeisiin.
Kokousrupeaman ensimmäisten päivien jälkeen tuntuu siltä, että yritysten konkreettisessa ilmasto- ja luontotyössä on selvästi toivotunlaista pöhinää. Mutta se ei vielä riitä murtamaan vanhoja rakenteita ja kääntämään ratkaisevia rahavirtoja varsinkaan globaalien öljy-yhtiöiden tai hiiltä käyttävien valtionyhtiöiden kohdalla.
Hurrikaani armahti poliittiset päättäjät – tällä kertaa
YK:n virallinen ilmastoviikko on menossa itäisellä Manhattanilla. Se on aina puheiden maraton, mutta tällä kertaa ei tuo maiden edustajilta uusia avauksia, ei edes uusia lupauksia, vaikka maailma laahaa pahasti jäljessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista, joilla yritetään estää ilmaston lämpeneminen tuhoisiin mittakaavoihin. Konkreettisin muistutus YK-delegaattien paikallaolosta on siinä, että tankinkokoiset mustat autot ja poliisisaattueet sulkevat aika ajoin osan Manhattania, kun poliitikkoja kuljetetaan YK:n rakennuksesta ympäri lähikortteleita.
YK:n mertensuojelusopimus saa sentään nopeasti osallistujamailta allekirjoituksia, kun se avataan allekirjoituksille. Allekirjoitusten jälkeen se tosin pitää vielä ratifioida ja viedä käytäntöön kuten sitä edeltävät ja hitaasti edenneet ilmastosopimukset.
Asian kiireellisyydestä tulee muistutus mereltä päin. Kokousten jälkeen New Yorkiin iskee ennätyksellinen tulva. Voimakas Atlantin hurrikaani kiertää Yhdysvaltojen rannikon sivussa, eikä osu kohdalle ilmastoviikolla. Mutta seuraavat kaksi myrskyä tulevat peräperää Atlantilta, ja yksi tekee täsmäosuman New Yorkiin. Sademäärät upottavat kaupungin lähes puolen metrin syvyiseen veteen, ja osassa kaupunkia autot huuhtoutuvat tulvaveden mukana.
Mutta tavallaan hurrikaani on viikon myöhässä. Mahdollisuus kastella YK:ssa tyhjää puhuneiden poliitikkojen jalat on jo karannut. Siispä tarvitaan muuta painetta, sekä ihmisiltä, jotka kokoavat voimansa ilmastoliikkeessä, että yrityksiltä, jotka etenevät jo käytännön ratkaisuihin paremman tulevaisuuden puolesta.
Kuvat: Harri Lammi
Harri Lammi on säätiömme ympäristöhankkeiden johtaja.