Kaikesta teräksestä puolet päätyy rakennuksiin ja vain hieman yli kymmenes autoihin. Miksi terästeollisuuden päästöjen vähentäminen kannattaa silti aloittaa autoista?
Autot kuljettavat unelmia, ennen muuta unelmia.
Autot ovat unelmia teräskuoressa: haaveita vauhdista, voimasta, vapaudesta – ja yhä useammin vastuullisuudesta.
Vastuullisuusunelmien keskeisin määrittäjä on pitkään ollut auton käyttövoima. Tätä unelmaa johtaa sähkö. Jotkin autonvalmistajat ovat viilanneet unelmaa esimerkiksi väittämällä autonvalmistustaan hiilineutraaliksi tai verhoilun koostuvan kierrätysmateriaaleista.
Uskaliaampia unelmia tarvitaan, sillä autojen määrä maailmassa on kasvamaan päin, ja voimakkaimmin kasvavat sähköautojen markkinat. Esimerkiksi Norjassa 80 % uusista autoista kulkee sähköllä, ja maailman massiivisimman automarkkinan Kiinassa jo joka neljäs.
Kun ajonaikaiset päästöt ovat tippumaan päin, huomio kohdistuu yhä painavammin autonvalmistukseen. Kestävän auton unelma riippuu yhä vahvemmin siitä, kuinka vastuullisesti teräs, alumiini ja akkumineraalit on tuotettu.
Sähköauto ei ole kestävä ratkaisu, jos sen valmistus ei ole
Säätiömme hallitus myönsi juuri jatkorahoituksen The Sunrise Project -nimisen globaalin toimijan autoteollisuuteen kohdistuvalle vaikuttamistyölle. Työn tarkoitus on sysätä autobisnes kohti kestävämpiä toimintatapoja julkisen vertailun avulla.
Vaikuttaminen on kuluneena keväänä kulminoitunut koalition Lead the Charge ulostuloksi, joka erottelee autoteollisuuden jyvät akanoista. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen kampanja, joka edistää autoyhtiöiden fossiilivapaan teräksen hankintaa.
Kampanjan pohjalla oleva huolellinen analyysi peräänkuuluttaa sähköautojen kestävyyden arvioinnissa koko tuotantoketjua. Autoliikenteen sähköistyminen on merkittävä askel, mutta ei riittävä edistysaskel, jos teräksen, alumiinin ja akkujen valmistamisen ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset jätetään sivuun.
Kestävän auton unelma riippuu yhä vahvemmin siitä, kuinka vastuullisesti teräs, alumiini ja akkumineraalit on tuotettu.
Juuri näiden moniulotteisten ongelmien suhteen tuore vertailu asettaa maailman johtavat autonvalmistajat kiinnostavaan järjestykseen. Kärkikolmikkoon yltävät Mercedes, Ford ja Volvo, joista kaksi ensin mainittua erottuvat edukseen hankintaketjujen vastuullisuudella ja viimeksi mainittu pohjoismainen valopilkku materiaalipäästöjen osalta.
Sen sijaan hintojaan roimasti pudotellut, maailman suurin sähköautonvalmistaja Tesla asettuu lähelle häntäpäätä molemmilla mittareilla, kuten myös maailman suurin autonvalmistaja Toyota. Kokonaisuutena autoteollisuudella onkin vielä paljon työtä pöydällä. Yli puolet laahaa pahasti takamatkassa teräksen näkökulmasta, eikä kaksi kolmesta ole sitoutunut alkuperäisväestöjen oikeuksien kunnioittamiseen.
Epäkohtia korjaavat viime kädessä tiukentuva regulaatio erityisesti EU:ssa ja toisaalta institutionaalisten sijoittajien tahto varmistaa pitkän aikavälin tuotot. Ja koska osa autonvalmistajista jo asettaa konkreettisia kestävyystavoitteita, raportoi kehityksestään läpinäkyvästi ja sitoutuu ennakkotilaamaan kestävästi tuotettuja metalleja, on tulevaisuuden suunta selvillä.
Kyse on vääjäämättömän vauhdittamisesta. Mitä enemmän edelläkävijöille annetaan tunnustusta, sitä hiostavampi valokeila kohdistuu niihin, jotka vielä lepuuttavat jalkaa jarrupolkimella.
Miksi autoteollisuus sisältyy teräsportfolioomme?
Liki kymmenes maailman hiilipäästöistä on teräsperäistä. Säätiömme ympäristöohjelman toteuttamiseksi rahoitetut hankkeet keskittyvätkin tällä hetkellä terästuotannon päästöjen vähentämiseen kansainvälisesti. Päästöjen vähentäminen ei teräksenkään kohdalla ole kiinni parempien ratkaisujen puutteesta vaan siitä, miten uusi maailmanlaajuinen markkina saadaan avattua.
Rahoittamamme The Sunrise Project verkostoineen käsittää keskeisimmät autonvalmistajien alueet Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa. Kilpailu autonvalmistajien välillä tarkoittaa kilpailua terästä valmistavien alihankkijoiden välillä, ja tällä voi olla nopeasti skaalautuva yhteisvaikutus esimerkiksi korealaisen, japanilaisen ja kiinalaisen terästeollisuuden tuleviin investointeihin. Näissä maissa valmistetaan miltei puolet maailman autoista, ja jopa yli puolet kaikesta maailman teräksestä valmistetaan yksin Kiinassa.
Autoteollisuudella on katalyytin asema siksi, että se pystyy siirtämään vihreän teräksen lisäkustannukset marginaalisina autojen myyntihintoihin.
Vihreän teräksen kysynnässä autoteollisuudella on katalyytin asema siksi, että se pystyy siirtämään vihreän teräksen lisäkustannukset marginaalisina autojen myyntihintoihin. Pari sataa euroa kalliimpi auto kyllä myy, jos sillä saa vastuullisemman autounelman.
Samalla automarkkina on riittävän suuri siihen, että vihreän teräksen tilaajaksi sitoutuessaan se avaa yhä useammalle terästuottajalle taloudellisen ikkunan tuotantoprosessin puhdistamiseksi. Tarjonnan kasvaessa vihreän teräksen hinta alkaa laskea sillä toivottavalla seurauksella, että seuraava dominopala kaatuu ja rakennusteollisuus kiinnostuu. Rakentamisessa terästä tarvitaan monta kertaa autoteollisuutta enemmän.
Markkinavoimien lisäksi tarvitaan oikea-aikaista reagointia poliittisilta päättäjiltä. He voivat jouduttaa siirtymää esimerkiksi uusiutuvan energian investoinneilla tai tiukemmilla päästöstandardeilla niin liikenteessä kuin rakentamisessa. Vaikka suurimmat pelurit sijaitsevat Aasiassa, maailmanlaajuinen muutos autoteollisuudessa on muutos, jolla on vihreän teräksen ansiosta houkuttava pohjoismainen yhteys niin edelläkävijä Volvoon kuin rakenteilla olevaan vetyteollisuuteen.
Siitä unelmoivat muutkin kuin autonomistajat.
Kuva: Joel Haapamäki
Taneli Rajala on säätiömme viestinnän asiantuntija.