Ruoantuotannolla ja -kulutuksella voi vaikuttaa ratkaisevasti ympäristön tilaan

Kauraa pellossa, vihreää, lähikuva.

Teksti: TAH-säätiö

Miksi säätiömme päätti valita ruoantuotannon ja -kulutuksen yhdeksi ympäristöohjelman kohdealueista? Miksi mielestämme juuri ruokakentällä on mahdollista saavuttaa laajamittaisia vaikutuksia ympäristökriisin torppaamiseksi?

Ruoantuotannon ja -kulutuksen potentiaali vähentää ympäristöhaittoja on huomattava, sillä niistä aiheutuu kolmannes ihmiskunnan aiheuttamista ilmastopäästöistä. 

Suuri osa haitoista liittyy eläintuotannon suureen maankäyttöön, karjanlaidunnukseen ja rehuntuotantoon. Näillä on isot vaikutukset myös metsä- ja lajikatoon erityisesti Brasilian kaltaisissa trooppisissa maissa. 

Myös kalastuksen ja äyriäistuotannon vaikutukset biodiversiteetille ja ilmastolle ovat merkittäviä. Molemmat sektorit saattavat rapauttaa ja tuhota tärkeitä meriekosysteemejä. Pohjatroolaus on yksi ongelmista, sillä se vapauttaa meriin hiiltä pohjasedimenteistä. 

Jotta ilmastokriisi ja luontokato voidaan pysäyttää, globaalin ruokajärjestelmän on muututtava. Ekosysteemit, joita ruokajärjestelmämme vaarantavat ja jopa hävittävät, myös ylläpitävät yhteiskuntiamme monin tavoin. Kestämätön on myös seurausten ketju, jossa nykyinen ruoantuotanto edistää ilmastokriisiä, ja siten jo nyt tärvelee edellytyksiä tuottaa ruokaa suuressa osassa maailmaa. Syömme itseämme kohti katastrofia.

Monia ratkaisuja on jo tiedossa

Toisaalta ruokasektorilla on todellakin mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastoon positiivisesti. Maanviljelyksessä oikeilla menetelmillä voi sitoa merkittävät määrät hiiltä maaperään pitkäaikaisesti, ja samalla parantaa maan tuottavuutta. Suomalaisilla viljelijöillä on kokemusta näistä metodeista, ja niissä piilee erittäin suuri potentiaali, jota voi hyödyntää myös isoissa maanviljelymaissa.

Ruokajärjestelmän päästöjä on mahdollista vähentää myös muuttamalla ruoan kulutustottumuksia globaalisti, erityisesti lisäämällä kasviperäisen ravinnon osuutta ruokavaliossa. Muutoksella on myös merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia. Globaalin kuljetusketjun, ruokapakkauksien tai jopa hukkaan menevän ruoan ilmastovaikutukset ovat pienet verrattuna eläinperäisten ruokatuotteiden haittoihin. Jos kolme neljäsosaa eläinperäisistä tuotteista korvattaisiin globaalisti kasvipohjaisilla tuotteilla, ihmiskunnan ilmastopäästöt vähenisivät yli 10 %. 

Lihan kulutusta pitäisi siis edelleen reilusti vähentää maailmanlaajuisesti, samalla kun lihaa tulisi tuottaa kestävämmin ja laadukkaammin. Kasviperäisiin proteiinilähteisiin perustuvien tuotteiden markkinat kasvavat jo nyt. Tähän muutokseen pitäisi paitsi varautua, myös pontevammin kannustaa, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 

Peltoa, tie, ilmakuva.
Ruoantuotanto vaikuttaa monin tavoin maankäyttöön ja ympäristöön eri puolella maapalloa. Kuva: Jani Kurkisuo-Pohjoisaho/Vastavalo.net.

Kaikkien sektoreiden aktiivisuus vaikuttaa

Siirtymän vauhdittaminen vaatii lisää sekä suomalaisia että kansainvälisiä strategioita ja ohjauskeinoja. Ruoantuotantoon ja -kulutukseen voidaan tarmokkaammin vaikuttaa monin keinoin: kauppaketjujen päätöksillä, koko tuotantoketjun kattavilla muutoksilla, poliittisella sääntelyllä, kuluttajien valinnoilla ja vallankäytöllä, ja niin edelleen.  

Tiina ja Antti Herlinin säätiö edistää tutkimusta ympäristön kannalta kestävämmistä ruoan tuotantomenetelmistä ja ruoan kulutukseen vaikuttamisesta. Säätiö edistää ruoan tuotantotapojen muuttumista ilmastoystävällisemmiksi ja luonnon monimuotoisuuden paremmin huomioivammiksi. Säätiö haluaa tukea projekteja, jotka vaikuttavat kansallisiin ja kansainvälisiin hankintaketjuihin, ja se pyrkii edistämään kulutustottumuksiin vaikuttamista niin, että ne tukevat ruoantuotannon järjestelmällisiä muutoksia. 

Lisäksi säätiö hakee kumppanuuksia, joiden kanssa rahoitus- ja tukijärjestelmiä suunnataan kohti ilmastoystävällistä ruoan tuotantoa. Säätiö haluaa myös edistää ohjausjärjestelmiä, jotka pystyvät vähentämään kansainvälisen ruoantuotannon ja -kulutuksen ketjujen haitallisia vaikutuksia ilmastoon ja biodiversiteettiin. 

Jos haluat olla mukana toteuttamassa näitä tärkeiksi listaamiamme tavoitteita, ja jos sinulla on toteutuskelpoinen idea, älä epäröi lähestyä meitä sähköpostitse: 

pitch (at) tahsaatio.fi.