Tiina ja Antti Herlinin säätiö on rahoittajana mukana John Nurmisen Säätiön käynnistämässä Vantaanjoen peltojen kipsikäsittely -hankkeessa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY), Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sekä Vantaanjoen alueen viljelijöiden kanssa. Siinä käsitellään jopa 3 500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen pelloista vesistöjen ravinne- ja kiintoainespäästöjä välittömästi leikkaavalla kipsillä. Pellot käsitellään kipsillä elo-lokakuussa vuosina 2018 ja 2019. Hanke rahoitetaan osittain yksityisillä lahjoituksilla ja osittain ympäristöministeriön vesien ja Itämeren tilaa parantavalla kärkihankerahoituksella.
Hankkeen valmistelu käynnistyi keväällä 2018, jolloin hankekumppanit kutsuivat Vantaanjoen alueen viljelijöitä mukaan toimintaan. Viljelijät ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, ja 20 viljelijää on sitoutunut mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka toteutetaan Nurmijärven seudulla vuonna 2018. Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään sadonkorjuun jälkeen neljä tonnia maanparannuskipsiä per hehtaari. Käsittelyn vaikutus kestää arviolta viisi vuotta.
VANTAANJOEN KIPSIKÄSITTELY KIRITTÄÄ KIPSIN KÄYTTÖÖNOTTOA KOKO ITÄMEREN ALUEELLA
Kipsikäsittely parantaa peltomaan rakennetta. Se leikkaa fosforivalumaa välittömästi ja vähentää kiintoainesfosforin lisäksi myös leville käyttökelpoista liukoista fosforia. Käsittely kirkastaa vesistöjä, koska se vähentää merkittävästi peltojen eroosiota. Tämä hidastaa pelto-ojien, jokiuoman ja rantojen liettymistä sekä maa-aineksen katoa pelloilta. Eroosion vähenemisen myötä myös torjunta-ainevalumat saattavat vähentyä. Kipsikäsittely ei vähennä satotasoja eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia eliöihin kuten taimeneen, vuollejokisimpukkaan tai isonäkinsammaleeseen.
Hankkeeseen sisältyy peltojen kipsikäsittelyn lisäksi kattavat vedenlaadun seurannat sekä kalastovaikutusten arvioinnit, joita toteuttavat VHVSY ja SYKE. Seurantojen avulla voidaan todentaa kipsikäsittelyn ympäristövaikutukset.
Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää kipsikäsittelyä merkittävänä toimena Suomen ja koko Itämeren kannalta: ”Peltojen kipsikäsittely tarjoaa Itämeren suojeluun nopean ja tehokkaan ratkaisun. Sen avulla puolitetaan pelloilta valuva fosforikuorma mereen, Suomi saavuttaa HELCOMin asettamat fosforikuorman vähentämistavoitteet ja koko Itämeren tasolla fosforikuorma voitaisiin vähentää jopa neljänneksen. Toivon että Vantaanjoen kipsikäsittely tuo lisää puhtia Itämeren suojelutoimiin Suomessa ja auttaa kipsikäsittelyn leviämistä koko Itämeren alueelle.”
HANKKEEN TAKANA MERKITTÄVÄ JOUKKO YKSITYISLAHJOITTAJIA
John Nurmisen Säätiö lähestyi jo hankkeen valmisteluvaiheessa yksityislahjoittajia, jotka lähtivät tukemaan hanketta yhteensä 740 000 eurolla. Mukana ovat mm. Antti Aarnio-Wihuri, Mika Anttonen, Heikki Kyöstilä, Pekka Viljakainen sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Myös ympäristöministeriö rahoittaa vesien ja Itämeren tilaa parantavaa kipsihanketta 375 000 eurolla osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta. Vantaanjoen pelastustalkoisiin toivotaan lisäksi tukea kansalaisilta Nutribute-joukkorahoituskampanjan kautta.
John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen toteaa: ”Nyt kun on näytetty toteen, että peltojen kipsikäsittely on ylivoimaisen tehokas tapa hillitä maatalouden päästöjä, olemme tehneet kaikkemme jouduttaaksemme tämän poikkeuksellisen pelastustoimen käyttöönottoa. Koska lupaus Itämerelle on niin suuri, päätimme erikseen lähestyä valikoituja yksityisiä lahjoittajia kirittämään Vantaanjoen hankettamme. Vaikka aloite tuli säätiöltä, erityinen kiitos kuuluu niille yksityislahjoittajille, jotka lähtivät meitä tukemaan. Ympäristöministeriön mukaantulo oli näille ’ensimmäisessä aallossa’ mukaan lähteneille yksityisille lahjoittajille tärkeä signaali. Yksittäiset hankkeet toimivat keihäänkärkinä ja katalyytteina, mutta jatkossa peltojen kipsikäsittely on välttämätöntä saada osaksi maatalouden tukijärjestelmiä.”
”Olen tyytyväinen, että kärkihankerahoitus on tuonut talkoisiin mukaan runsaasti yksityisiä lahjoittajia ja alueen maanviljelijöitä. Hanke edistää merkittävästi hallituksen tavoitetta vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Viiden vuoden aikana fosforivalumia Vantaanjokeen saadaan vähennettyä arviolta noin kymmenen tonnia, joka vastaa noin puolta Helsingin kaupungin jätevesipäästöjen vuotuisesta fosforikuormasta. Lisäksi voidaan vähentää vettä samentavaa kiintoainesvalumaa yli viisi miljoonaa kiloa.
”Kipsin hyödyntäminen pelloilta huuhtoutuvan fosfori- ja kiintoainekuorman vähentämiseksi täydentää ja konkretisoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen laatimaa Vantaanjoen toimenpideohjelmaa 2017 – 2027. Ohjelman yhtenä painopistealueena on peltokuormituksen vähentäminen joen virkistyskäyttöedellytysten ja joen arvostuksen parantamiseksi. Kipsin kiintoainehuuhtoumaa vähentävä vaikutus vastaa myös toimenpideohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Olemme tehneet vuodesta 1963 alkaen töitä Vantaanjoen tilan parantamiseksi ja osallistumme Vantaanjoen kipsihankkeeseen suurella ylpeydellä ja täynnä toivoa kirkkaammasta joesta”, toteaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anu Oksanen.
Vantaanjoen kipsihankkeessa hyödynnetään Helsingin yliopiston kehittämiä, Liedon ja Paimion pilotissa käytettyjä toimintamalleja ja käytäntöjä. Peltojen kipsikäsittelyä on testattu Nurmijärvellä Trap-hankkeessa (2008 – 2013) sekä Varsinais-Suomessa Liedossa ja Paimiossa (2016) laajan mittakaavan kipsipilotissa, jossa viljelijät levittivät kipsiä 1 550 hehtaarin alueelle. Pilotin toteuttivat Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen johtama, ympäristöministeriön kärkihankerahoituksella toteutettu SAVE-tutkimushanke sekä säätiön johtama, EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittama NutriTrade-hanke. Kipsikäsittelyn vesistövaikutusten seurannan ja tulosten pohjalta on laadittu suositukset kipsin käytöstä Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja toimenpiteen liittämisestä osaksi maatalouden tukijärjestelmiä.