Strategiakaudella 2025–2030 TAH-säätiö tavoittelee kestävää tulevaisuutta, jossa luonnon hyvinvointi ymmärretään kaiken elämän elinehdoksi. Tarvitsemme jaetun tavoitteen kestävyyssiirtymästä sekä ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa hyvä elämä ja oikeudenmukaiset elinmahdollisuudet planeetan kantokyvyn rajoissa.
Kestävä tulevaisuus tarkoittaa rajojen tajua
Tutkijat kertovat, että maapallolla on ylitetty jo kuusi yhdeksästä ihmisten elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisesta turvarajasta. Planeetan lämpöennätyksiä on jälleen rikottu. Konkreettisten ilmastotoimien ja tarvittavan rahoituksen puute aiheuttaa kasvavaa huolta. Siksi TAH-säätiö aikoo jatkaa edellisen strategiakauden käynnistettyä työtä ilmastokriisin hillitsemiseksi – strategiaa jatkuvasti jalostaen ja saatuja oppeja hyödyntäen.
Taustaa
Vuonna 2014 perustetun TAH-säätiön säädekirjaan on kirjattu, että säätiön tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin, kulttuurin, ympäristön ja tieteen sekä niihin liittyvän tutkimuksen ja opetuksen tukeminen ja edistäminen. Vuodesta 2020 säätiö on toteuttanut tätä laajaa tarkoitusta keskittymällä ympäristökriisien ratkaisuihin, jotka ovat globaalin yhteiskunnallisen hyvinvoinnin elinehto.
TAH-säätiön hallitus päätyi vuonna 2020 keskittymään ilmastokriisin hillintään – erityisesti päästöjen leikkaamiseen. Tehdyn työn päälle on hyvä rakentaa, sillä ongelma on kaukana ratkaistusta. Strategiakaudella 2025–2030 säätiö jatkaa tätä työtä. Strategista suuntaa on valmius muuttaa ulkoisten olosuhteiden muuttuessa, kuitenkin niin, että päätavoitteena vuoteen 2030 asti on hiilidioksidipäästöjen nopea ja skaalautuva vähentäminen, ja säätiö käyttää vipuvartena sekä rahoitusta että verkostojen luomista.
Tutkijoiden mukaan suurin puute ei ole tiedon vähyys vaan tarvittavien tekojen puute. Näitä tekoja säätiö tavoittelee nopeasti ja tuntuvasti. Tarkoitus on myös synnyttää yhteistyötä muiden säätiöiden ja toimijoiden kanssa ja kohdistaa voimavarat hankkeisiin, jotka tähtäävät nopeisiin ja skaalautuviin päästöleikkauksiin.
1. Tavoite strategiakaudelle
Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on saatava aikaan mittava ja nopea suunnanmuutos, tai maapallon lämpenemisen pysäyttäminen ihmisille ja muille lajeille turvallisempiin rajoihin on myöhäistä. Useamman lämpöasteen noususta seuraa globaali katastrofi, joka uhkaa kaikkea sitä, mitä vaalimaan TAH-säätiö on perustettu.
Ryhtymällä viipymättä järeisiin tekoihin ilmaston lämpeneminen on mahdollista pysäyttää. Olemassa olevat opit ja tiedot on kytkettävä niihin toimijoihin, jotka saavat aikaan riittävän suuret ja nopeat päätökset sekä toimet.
2020-luku on ratkaiseva vuosikymmen päätösten ja nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden tekemiseen. Etenkin fossiilisten energialähteiden päästöjen merkittävässä vähentämisessä tarvitaan mittavia toimia.
Siksi TAH-säätiö suuntaa tukensa ja resurssinsa strategiakaudella 2025-2030 päästöjen nopeaan leikkaamiseen tähtäävään toimintaan. Säätiön resurssit ovat rajalliset, ja niiden keskittäminen tälle osa-alueelle on perusteltua myös tilanteen kiireellisyyden vuoksi.
Strategiakaudella säätiö pyrkii tunnistamaan ja tukemaan hankkeita, jotka luovat systeemitason kokonaisvaltaisia muutoksia ja jotka liittyvät energiantuotannon, elinkeinoalojen, kuten teollisuuden ja kaupan, päästöleikkauksiin tai kestävien raaka-aineiden innovaatioihin, hiilineutraaliuteen ja niihin liittyvän teknologian tukemiseen tai vaikuttavan sääntelyn laatimiseen.
Tuettavien hankkeiden tärkein valintakriteeri on arvio siitä, kuinka tehokkaasti ne luovat edellytyksiä päästöjen nopealle alasajolle tai merkittävälle vähentämiselle. Kaikki tuettavat hankkeet arvioidaan tämän kriteerin perusteella. Tuettavien hankkeiden edellytyksenä ovat myös tekojen skaalautuvuus, eli kyky laajentua pienestä mittakaavasta suureen. Tavoitteena on lisäksi luoda innostavia ja vaikuttavia esimerkkejä, joita muut voivat ottaa käyttöönsä ja kehittää eteenpäin.
Näiden ohella säätiö voi tukea hyväksi katsomiaan hankkeita, jotka liittyvät teemaan ja jotka täyttävät säätiön asettamat vaikuttavuuden ja skaalautuvuuden kriteerit. Säätiö asettaa tavoitteekseen myös vaikuttaa keskusteluun ilmastokriisin pysäyttämisen kiireellisyydestä. Keinot määritellään tapauskohtaisesti.
Säätiön vaikuttavuuden reseptinä on rahoituksella sekä omalla fasilitointi- ja vaikuttamistyöllä systeemistä muutosta tekevä huipputiimi yhdistettynä säätiön taustavoimien sosiaaliseen pääomaan. Haemme vaikuttavuutta kansainvälisen ja kotimaisen säätiöyhteistyön, rahoituksen, demonstraatioiden, vaikuttamisen ja koollekutsumisen saumattomasta ja ennakkoluulottomasta yhdistelmästä.
2. Strategiakauden toimintaperiaatteet
Säätiön toimintaa ohjaa säätiökirjan ja strategisten linjausten rinnalla myös viisi toimintaperiaatetta, jotka tukevat tavoitteen toteuttamista.
2.1. Yhteistyön periaate. Tavoitteet saavutetaan parhaiten verkostomaisessa yhteistyössä. Onnistuminen edellyttää jatkuvaa mahdollisten yhteistyötahojen kartoittamista ja arviointia.
2.2. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaate. Säätiö uskoo, että sen työllä on yhteiskunnallista merkitystä, ja sen vuoksi se haluaa toimia korostetun avoimesti ja läpinäkyvästi eli kertoa aktiivisesti toiminnastaan ja sen tuloksista.
2.3. Säätiötyön kehittämisen periaate. Säätiö arvioi ja kartoittaa jatkuvasti parhaita toimintatapoja ja toimii aktiivisena keskustelijana säätiöiden yhteiskunnallisen merkityksen kehittämisessä.
2.4. Keskustelevuuden ja herättelyn periaate. Toteutettavista hankkeista tai toiminnan muodoista riippumatta säätiö tekee voitavansa, jotta ilmastonmuutoksen pysäyttämistä koskeva julkinen keskustelu kehittyy ja keskittyy olennaiseen, tuo esiin relevanttia tutkimusta ja tarvittavia päätöksiä sekä pyrkii luomaan siltoja tulevaisuuteen vähentämällä vastakkainasettelua.
2.5. Merkityksellisten kohtaamisten periaate. Tärkeä osa säätiön vaikuttamistyötä on pienimuotoisten, laadukkaiden ymmärrystä ja tietoa syventävien kohtaamisten järjestäminen päättäjien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä.
2.6. Kyvykkyyksien vahvistamisen periaate. Säätiössä kehitetään ja hyödynnetään koollekutsumisen taitoa ja voimaa, verkostomaisen yhteistyön, fasilitoinnin ja yhteyksien rakentamisen kyvykkyyttä, systeemistä ymmärrystä, vaikuttavaan tekemiseen fokusoimista, vaikuttamista ja luovuutta. Panostamme jatkuvaan ja verkostoissa tapahtuvaan oppimiseen.
3. Toimintaa ohjaavat strategiset linjaukset vuosille 2025–2030
3.1. Säätiön toiminta keskittyy seuraavina vuosina tukemaan rajatun teeman sisällä hankkeita, joiden mittakaava on kansallisella tai kansainvälisellä tasolla merkittävä tai joiden vaikutus voi lyhyessä ajassa skaalautua.
3.2. Säätiön oma vaikuttamistyö hyödyntää koollekutsumisen voimaa ja keskittyy kahteen tehtävään: säätiön ympäristötavoitteiden edistämiseen ja vaikuttamaan pääomavirtoihin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
3.3. Säätiö tukee tai tuottaa hankkeita, jotka tuovat tietoa päättäjien ratkaisujen tueksi ja joissa tähdätään tutkitun tiedon synteesiin ja käyttökelpoisuuden kehittämiseen. Säätiö pyrkii myös luomaan yhteisymmärrykseen tähtäävää dialogia tutkijoiden, yritysten ja politiikan päättäjien välille. Säätiö tukee myös hankkeita, jotka popularisoivat ilmastokysymyksen ratkaisemiseen liittyvää tutkimustietoa.
3.4. Säätiö tukee tai tuottaa hankkeita, jotka osallistuvat julkiseen keskusteluun kestävyysmurroksen edistämisestä. Hankkeiden odotetaan vaikuttavan julkisen keskustelun suuntaan siitä, mikä on sekä mahdollista että tarpeellista päästöleikkausten toteutumisessa 2020-luvulla. Julkisen keskustelun herättäminen voi tapahtua sekä säätiön että hallituksen jäsenten toimesta, yhteistyössä tai oma-aloitteisesti. Tavoitteena on rohkaista ja sitouttaa yhteiskunnallisia toimijoita vaikeisiinkin päätöksiin konkreettisista päästövähennyksistä.
3.5. Säätiö hakee vaikuttavuutta kansainvälisestä yhteistyöstä. Ilmastokriisi on globaali ongelma, ja sen systeemisiä ratkaisuja on tärkeätä tukea kansainvälisellä tasolla. Säätiö verkostoituu aktiivisesti ja punnitsee mahdollisuuksia maan rajat ylittäviin hankkeisiin ja yhteistyön onnistumiseen tapauskohtaisesti.
3.6. Säätiön toimintaresurssit mukailevat toteutettavia hankkeita. Strategiakaudella kasvatetaan säätiön omaa toimintaa ja hankerahoitusta ympäristöohjelman puitteissa ja uudessa pääomavirtoihin vaikuttavassa työalueessa sekä niihin kiinteästi liittyvässä vaikuttamisessa, viestinnässä ja systeemisen säätiötyön menetelmien kehittämisessä.
4. Toimintaa ohjaavat arviointikeinot
Tässä strategiassa tehtyjä valintoja ja linjauksia arvioidaan ja tarkennetaan koko strategiakauden ajan. Jatkuvan arvioinnin perusteella kasvatetaan ymmärrystä toimintaympäristön muutoksesta ja tehdään tarkennuksia, joiden avulla strategiassa asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaammin. Toimintaperiaatteiden toteutumista arvioidaan vuosittain.
Strategian jatkuva syventäminen ja kehittäminen tämän kehyksen sisällä on edellytys vaikuttavalle toiminnalle nopeasti muuttuvassa maailmassa.
4.1. Strategiakauden tuettavien ja tuotettavien hankkeiden tärkein valintakriteeri on niiden odotettu vaikutus päästöleikkausten toteutumiseen ja mitattavaan vaikutukseen 2020-luvun aikana.
4.2. Päästöjen leikkauksiin liittyvän teeman rajausta tarkastellaan ja tarvittaessa tarkennetaan säätiön hallituksessa vuosittain. Säätiön systeemisen hanketyön painopisteet määritellään tarkemmin ympäristöohjelmassa. Vuoden 2025 alussa painopisteenä on globaalin terästuotannon päästöjen vähentäminen, ja säätiön hallitus arvioi säätiön työn lisäarvoa teräskentässä vuosittain.
4.3. Mittarit hankkeiden vaikuttavuudelle määritellään erikseen kunkin hankkeen kohdalla yhteistyössä hankekumppanien kanssa. Mittareihin tulee sisältyä strategian linjauksissa mainittuja ohjaavia elementtejä, kuten systeeminen skaalautuvuus, tiedon popularisointi, kansainvälisyys, päättäjiin ja päästöjä koskeviin päätöksiin vaikuttaminen sekä julkisen keskustelun fokusointi päästöleikkausten kiireellisyyteen, välttämättömyyteen ja toteuttamisen mahdollisuuksiin. Vaikuttavuutta arvioidaan kullekin hankkeelle räätälöidyillä mittareilla hankkeen kuluessa ja sen päätyttyä, ja hanke-ekosysteemin yhteisvaikutuksia tarkastellaan vuosittain.
Strategiakaudella 2025–2030 säätiö kartoittaa ja valitsee yhteistyötahonsa asiantuntija-arvioiden ja keskustelujen avulla. Säätiö ei järjestä avoimia apurahahakuja.
Lue lisää strategiasta tästä uutisesta.
Sivua päivitetty 28.2.2025.