Ympäri Eurooppaa vietettävä Säätiöpäivä, kansainvälisemmin European Day of Foundations and Donors, jota tänä vuonna vietetään lokakuun 1. päivä, juhlistaa ja nostaa esiin säätiöiden yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.
Maailma tarvitsee kipeästi nopeita ja tehokkaita toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi. Ilmastonmuutoksen haasteet ylittävät maiden ja mantereiden rajat, ja sen vaikutukset tuntuvat kaikkialla.
Tähän ongelmaan vastaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä, ja säätiöillä on tärkeä rooli ilmastotoimien rahoittajina. Säätiöiden tarjoama rahoitus voi toimia katalysaattorina muutokselle teollisuuden päästöjen vähentämisessä ja laajemmin kestävyyssiirtymän edistämisessä.
Siksi olemme TAH-säätiössä keskittyneet nopeuttamaan siirtymää kestävään tulevaisuuteen merkittävillä päästövähennyksillä, systeemisillä ratkaisuilla ja ihmisten toiminnan muutoksilla. Strategiamme painopiste on tällä hetkellä erityisesti terästuotannon globaalien päästöjen vähentämisessä.
Ilmastotalkoista ei voi puhua ilman terästeollisuutta.
Ilmastorahoituksen määrä osoittaa kasvun merkkejä esimerkiksi Britanniassa, mutta tarvittavat toimenpiteet ovat laajempia ja vaativat lisää investointeja. Säätiöiden ilmasto- ja ympäristörahoituksella voidaan kattaa osa, mutta vain osa, valtavasta rahoitustarpeesta.
Tarve on valtava. Esimerkiksi EU:ssa vihreän siirtymän investoinnit on saatava tuplattua EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2030. Tarvittava investointitaso on yli 800 miljardia euroa vuodessa, mutta tällä hetkellä investoinneista puuttuu 400 miljardia euroa. Summa pitää sisällään niin yksityiset kuin julkiset investoinnit.
2020-luku on ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaiseva vuosikymmen. Nykyiset tekomme määrittävät, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet elävät.
Yli neljä miljoonaa parempaan tulevaisuuteen
Vuoden 2023–2024 aikana TAH-säätiö myönsi avustuksia yhteensä yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa. Näistä huomattava osa – 85 prosenttia – kohdennettiin terästeollisuuden päästövähennyksiä kirittäviin hankkeisiin.
Terästeollisuus tuottaa globaalisti noin 8 prosenttia koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjen mittakaavaa voi verrata vaikkapa julkisuudessa usein tikun nokkaan nostetun vaate- ja tekstiiliteollisuuteen, jonka osuus globaaleista päästöistä on, arviosta riippuen, neljästä kymmeneen prosenttia.
Rahoituksen suuntaaminen nimenomaan terästeollisuuden päästövähennyksiin on tietoinen, strateginen valinta. Yhden terästeollisuudessä käytettävän hiilimasuunin sulkeminen tai korvaaminen vihreän teräksen tuotannolla vastaa parhaimmillaan suurin piirtein puolta Suomen vuotuisista liikenteen aiheuttamisista hiilidioksipäästöistä.
Rahoitamme vuosittain myös muita kestävää siirtymää vauhdittavia hankkeita. Näiden osuus on vuonna 2023-2024 ollut 9 prosenttia. Kaikkiin rahoittamiimme hankkeisiin voi tutustua sivuillamme.
Suurin osa maailman terästeollisuudesta on keskittynyt Aasiaan. Ilmastomme on kuitenkin yhteinen. Monet eurooppalaiset yritykset käyttävät ulkomaisia alihankkijoita teollisuuden tuotteiden ja komponenttien valmistuksessa, mikä siirtää tuotannosta aiheutuvia päästöjä muihin maihin, usein Aasian alueelle tai muihin kehittyviin talouksiin, joissa energiantuotanto on pääosin fossiiliperäistä.
Globaalit hankintaketjut tarkoittavat sitä, että globaalit ratkaisut ovat välttämättömiä teollisuuden päästöjen vähentämiseksi. Siksi myös moni tukemistamme hankkeista keskittyy nimenomaisesti Aasian terästeollisuuden päästövähennyksiin. Siirtymän sivutuotteena on myös reilumpi kilpailuasetelma niille yrityksille, jotka toimivat jo nyt puhtaamman tuotannon puolesta myös meillä Suomessa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sen sijaan voittavat kaikki.
Kansikuva: Monica Volpin/Pixabay
Pauliina Savola on TAH-säätiön viestinnän asiantuntija.