Monet kasvit pystyvät tuottamaan hyvin satoa itsepölytyksellä. Ne kuitenkin hyötyvät suuresti ristiinpölytyksestä ja tuottavat sen avulla sekä määrällisesti että laadullisesti paremman sadon. Sama pätee myös ihmisen työn hedelmiin: projektin voi viedä onnistuneesti maaliin ominkin voimin, mutta kokonaisuus paranee, kun altistaa itsensä erilaisille lähestysmistavoille.
Tekeillä oleva energiaratkaisujen oppikirja sai alkunsa ekologin ja insinöörin havainnosta, miten he tyypillisesti alkavat hakemaan ratkaisuja eri suunnasta tiedetaustastaankin johtuen. Jo ideointivaiheessa kirjan johtoteemaksi muodostui ajatus siitä, että kaikkien ei tarvitse ymmärtää jokaista energiajärjestelmän teknistä yksityiskohtaa, mutta jokaisen insinöörin täytyisi ymmärtää ekologian perusteet. Eli ne rajat, jotka planeetta meille asettaa.
Insinöörien kädenjälki näkyy kaikkialla, ja usko insinööritieteiden kykyyn tuottaa ratkaisuja on suuri. Kuitenkin ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii osaamista, joka on tällä hetkellä hajallaan monessa eri osoitteessa. Ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten viheliäisten ongelmien selvittäminen on valtava globaali haaste erityisesti siksi, että ratkaisut voivat olla keskenään ristiriitaisia.
Oppikirja, jonka Springer julkaisee vuonna 2023, kokoaa yhteen parhaan tarjolla olevan tiedon kestävien energiaratkaisujen löytämiseksi insinööriopiskelijoille, ilmastonmuutoksen ja luontokadon keskellä. Tiina ja Antti Herlinin säätiö tukee hanketta.
Taustalla suuri globaali murros
Kansainväliset ympäristösopimukset ja pysyvät asiantuntijapaneelit, kuten hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) ja kansainvälinen luontopaneeli (IPBES), tuottavat yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja tieteeseen pohjautuvia suosituksia, jotka luovat hyvät raamit toiminnalle. Viime marraskuussa pidetty Glasgow’n ilmastokokous sai onneksi pidettyä juuri ja juuri kiinni Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 asetetusta nk. 1,5 asteen tavoitteesta, vaikka sen saavuttaminen tulee vaatimaan kovasti töitä. Myös sijoittajat ja rahoitusmaailma ylipäätään ovat heränneet luontokadon ja ilmastokriisin yhdessä globaalille talousjärjestelmälle muodostamaan uhkaan. Vaikka luontokadon mittaaminen on hankalampaa kuin ihmistoiminnan ilmastovaikutusten, näiden riski taloudelle on tunnistettu, ja tämä näkyy jo sijoituspäätöksissä.
Luonnon monimuotoisuus ja luontoarvojen merkitys meille ihmisille on siis nousemassa kovaa vauhtia keskeiseksi painopistealueeksi ilmastonmuutoksen rinnalle, sillä nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi eivät ole olleet riittäviä. Kansainvälisen luontopaneelin mukaan ihmisen vaikutus näkyy melkein kaikkialla maailmassa, ja sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa lajia seuraavien vuosikymmenien aikana. Lisäksi IPBES ja IPCC tuottivat hiljan yhteisen raportin, joka painotti, että ilmastokriisi ja luontokato on ratkaistava yhdessä.
Ei siis ole merkityksetöntä, kuinka ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvittava energiamurros toteutetaan. Energian tuotantoratkaisut vaativat usein suuria investointeja: kerran valmistuttuaan niiden käyttöikä on pitkä ja purkaminen harvoin edullista. Siksi poikkitieteellisen ymmärryksen kasvattamisen lisäksi tarvitaan vahvaa poliittista ohjausta ja sellaisia pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategioita, jotka varmistavat, että energiamurros toteutetaan planetaaristen rajojen sisällä. Yhden ongelman ratkominen ei saa johtaa uusiin ongelmiin muualla.
Ajatteluun vaaditaan perustavanlaatuinen muutos
Kirjassa tullaan keskittymään innostavalla ja aktivoivalla tavalla uusiutuvien energiamuotojen tekniikkaan, talousnäkökohtiin, sekä erityisesti ympäristövaikutuksien minimoimiseen. Käymme läpi sekä tuuli- että aurinkoenergian hyödyntämisen teknisen mahdollisuudet ja olemassa olevat ratkaisut. Pureudumme bioenergian käyttöön siten, että luonnon monimuotoisuus ei vaarannu. Biojätteet ja muiden jätteiden energiakäyttö saavat oman lukunsa. Koska lämpöpumput ovat olennaisessa roolissa hiilineutraalin lämmön tuotannossa, niitä tarkastellaan olennaisimpien teknologioiden osalta. Tärkeä osa kirjaa on myös energian varastointimenetelmien läpikäynti ja olemassa olevien menetelmien analyysi osana tuuleen, aurinkoenergiaan ja bioenergiaan pohjautuvassa energiajärjestelmässä.
Tarve tällaiseen poikkitieteelliseen lähestymistapaan on ilmeinen, mutta sen toteuttaminen käytännössä ei aina ole yksinkertaista. Sen lisäksi, että olemme ajatustemme ja vanhojen toimintatapojemme vankeja, olemassa olevat rakenteet ja lainsäädäntö eivät tue planetaaristen rajojen mukaista suunnittelua ja toteutusta. Albert Einsteinia lainataksemme: “We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them”.
Toiveemme on, että tämä kirja tuo oman osansa kipeästi kaivattuun poikkitieteelliseen keskusteluun ja lisää innostusta yhteisoppimiseen ja tiedon jakamiseen.
Valotamme jatkossakin prosessin vaiheita, ja aktiivinen osallistuminen on enemmän kuin tervetullutta. Aikaa ei ole hukattavaksi ja kaikkien panosta tarvitaan, jotta selviämme ympäristökriisistä mahdollisimman vähällä.
Lue lisää
Planetaariset rajat: https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html
Glasgow’n ilmastokokous: https://unfccc.int/process-and-meetings/conferences/glasgow-climate-change-conference-october-november-2021/outcomes-of-the-glasgow-climate-change-conference
IPCC:n 1,5 asteen raportti: https://www.ipcc.ch/sr15/
Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) Global Assessment -raportti: https://ipbes.net/global-assessment
IPBES:n ja IPCC:n yhteisraportti: https://ipbes.net/events/ipbes-ipcc-co-sponsored-workshop-report-biodiversity-and-climate-change