Kuva kouluvierailulta Pakilan yläasteelta Helsingistä 1.4.2019.
Teksti: Sini Numminen
Kuva: Laura Euro
Kouluopetuksessa tippuu oppiaineiden väliin monia aiheita ja ilmiöitä, joita voidaan tarkastella vain poikkitieteellisesti. Joitain tällaisia aiheita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, köyhyys tai globaali eriarvoisuus. Energiaoppi on myös yksi tällainen poikkitieteellinen aihepiiri, jota voisi tarkastella myös muusta kuin luonnontieteiden näkökulmasta. Energia on yhteiskunnallinen kysymys, samoin kuin sen määrä, saatavuus, laatu ja sen puute. Puhumattakaan siitä, että energian tiedostamaton ja tiedostettu tuhlaus on yksi syy massiiviseen ilmasto- ja ympäristökatastrofiin.
Väitöskirjani kirjoittamisen aikana vierailin suomalaisissa peruskouluissa ja lukioissa pohdiskellen energian tuotanto- ja käyttökysymyksiä lasten ja nuorten kanssa. Olen aina innostunut uudesta vierailukutsusta, sillä koen, että voin tutkimukseni kautta tarjota oppilaille kiinnostavia näkökulmia energiakysymyksiin. Olen Intian-tutkimusmatkoillani tutustunut perheisiin, joilla ei ole toimivaa sähköyhteyttä kotona. Olemme tunneilla pohtineet, miten tällaisissa ympäristöissä voidaan laittaa ruokaa, tehdä läksyt, tai kylmäsäilyttää elintarvikkeita. Näitä energian tarjoamia peruspalveluita voi kuvitella kaikkien maailman ihmisten tarvitsevan. Olemme puhuneet paljon myös aurinkoenergian hyödyntämisestä, sillä Intia on yksi sellainen maa, jossa tuhannet ilmaiset gigawatit auringon säteilyenergiaa odottavat hyödyntäjiään ja tuhannet aurinkoenergiakeksinnöt
odottavat keksijöitään ja käyttäjiään.
Globaalit esimerkit herättävät tunneilla monia kysymyksiä nuorten omasta energiankäytöstä. En tiedä, millaisia laskuharjoituksia nykyajan fysiikan oppikirjoissa on, mutta omilta kouluajoilta muistan energian laskuharjoituksissa pohditun aika turhia asioita,
kuten laatikon raahaamista lattialla. Ei riitä, jos energia määritellään vain ”kykynä tehdä työtä”. Energia on kilowattitunteja! Ja hiilidioksiditonneja! On merkittävää, että eräs viihdelaite imee jokaisessa koululuokassa standby-tilassa jatkuvasti ja turhanpäiten 10 W sähköä. Onkin ollut hauskaa oppilaiden kanssa integroida sähkölaitteiden teholuvuista
niiden kuluttamat energiat, ja vertailla määriä keskenään.
Olemme pohtineet myös sitä, että milloin ja missä sähkö ja lämpö kannattaisi tuottaa aurinkosähköpaneelilla tai aurinkokeräimellä lähellä kotia, vai olisiko joskus energiatehokkaampaa ja järkevämpää tuottaa energia kauempana keskitetysti koko kylälle tai kaupungille. Aihepiiri on niin tärkeä, että olen päättänyt julkaista esityskalvoni omilla nettisivuillani opetuksessa hyödynnettäväksi (linkki myös tämän sivun lopussa). Mukana on myös runsas taustamateriaali opettajalle, muutamia ideoita valmisteleviksi tehtäviksi ja linkkejä muihin energia-aiheisiin opetusmateriaaleihin.
Moni opettaja, jonka kanssa tunnin jälkeen olen keskustellut, on sitä mieltä, että energian tuotanto- ja kulutuskysymyksiä olisi syytä käsitellä kouluissa laajemminkin ja useammasta näkökulmasta. Uuden YK:n tutkimuksen mukaan globaalisti puolet hiilidioksidista, joka tällä hetkellä työnnetään ilmakehään, johtuu alkuaineiden ja materiaalien louhinnasta ja prosessoinnista eli pitkälti erilaisten louhinta- ja maansiirtokoneiden ja jalostustehtaiden energiankäytöstä! Energia on piilossa kaikissa käyttämissämme esineissä ja materiaaleissa samalla tavalla kuin piilosokeri on piilossa limonadissa. Energian tuhlaus pitää paljastaa, sen ominaisuudet pitää tarkastaa ja tarpeellisuus kyseenalaistaa. Nuoret tietävät, että nyt ja tulevaisuudessa on ehkä jouduttava pohtimaan, millä oikeudella joihinkin asioihin on lupa käyttää energiaa, jos sen tuotanto pilaa ympäristöä.
Sitran mukaan ”globaali lukutaito” on yksi kahdeksasta tärkeästä tulevaisuuden taidosta, joita koulussa tulisi opettaa. Muita tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus, empatia ja systeeminen ja muotoiluajattelu. Energian käytön ja kulutuksen teeman ja niihin liittyvien globaalien ongelmien pohdiskelu auttaa näiden kaikkien taitojen hankkimisessa. Uuden opetussuunnitelman mukaan on mahdollista tehdä uusia avauksia. Toivottavasti monessa koulussa otetaan haaste vastaan!
Sini Numminen on Tiina ja Antti Herlinin säätiön väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa. Numminen väittelee 10. kesäkuuta Aalto-yliopistossa aiheesta aurinkosähköverkkojen luotettavuus ja kestävyys kehittyvillä markkinoilla.
Linkkejä:
Scientists in Schools -hanke ”Pyydä tutkijavierailija oppitunneille”. Aalto-yliopisto.
URL: https://junior.aalto.fi/opettajille/tutkijavierailija-oppitunneille/
Numminen, S. (2019). ”Energian peruspalveluita Intiassa ja Suomessa” -luentomateriaalit.
URL: http://sininumminen.fi/opettajalle_energian_perustarpeita_Suomessa_ja_Intiassa/
Watts, G. (2019): ”Resource extraction responsible for half world’s carbon emissions”. The Guardian, 12. maaliskuuta 2019.
URL: https://www.theguardian.com/environment/2019/mar/12/resource-extraction-carbon-emissions-biodiversity-loss (viitattu 22. huhtikuuta 2019)
Nissinen, H. (2018): ”Kansainvälinen tutkijaryhmä: Kestävä tulevaisuus koulutuksen tärkeimmäksi tehtäväksi”. Sitra.
URL: https://www.sitra.fi/uutiset/kansainvalinen- tutkijaryhma-kestava-tulevaisuus-koulutuksen-tarkeimmaksi-tehtavaksi/