Ympäristöohjelma julkaistu: Tiina ja Antti Herlinin säätiö tähtää tehokkaisiin päästöleikkauksiin

Perhesäätiö päätti suunnan muutoksesta, nyt haussa sopivimmat yhteistyötahot

Tiedote 21.9.2021 

Tiina ja Antti Herlinin säätiö on julkaissut tänään uuden ympäristöohjelmansa, joka tähtää nopeisiin, mittaviin ja skaalautuviin päästöleikkauksiin. Ohjelman perustana on laajoihin kuulemisiin pohjaava strategia (2020–2025), jonka mukaisesti säätiö myös haluaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.  

Apurahahakuihin perustuvasta toimintamallista on päätetty luopua. Sen sijaan säätiö etsii aktiivisesti suomalaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia ja ratkaisuja, jotka parhaiten edistävät muutospolkuja kohti kestävää,  hiilinegatiivista tulevaisuutta. 

”Ilmastokriisi on akuutti ja todellinen uhka, mutta sen torjuminen voisi olla helpompaa kuin koronakriisistä selviäminen, koska tietoa on riittämiin. Nyt tarvitaan määrätietoisia päätöksiä ja tekoja kaikilta sektoreilta sekä rohkeutta katsoa pidemmälle tulevaisuuteen”, sanoo Tiina ja Antti Herlinin säätiön perustaja ja puheenjohtaja Antti Herlin.

“Säätiöt ovat Suomessakin merkittäviä yhteisen hyvän rahoittajia ja yhä useammin myös aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Koska säätiöiden toimintamalli on joustava ja nopea, voimme olla sekä riippumattomia että katalyyttisiä. Visiomme kirkastamisen jälkeen meillä on nyt mielestämme innostavat mahdollisuudet antaa tehokkaiksi todetuille ilmastotoimijoille siivet. Samalla haluamme olla koollekutsuva, asiantunteva ja kannustava voima”, toteaa Anna Herlin, säätiön kehitysjohtaja. 

Uusi ympäristöohjelma toteuttaa säätiön strategiaa systeemisen muutosajattelun hengessä. Asiantuntijahaastatteluja hyödyntäneen alkukartoituksen pohjalta ohjelmassa on viisi sektorikohtaista kohdealuetta:

Hiilineutraali teräs

Pohjois-Euroopassa säätiö pyrkii vauhdittamaan vähäpäästöisen teräksentuotannon kaupallistamisen edellytyksiä. Tavoitteena on myös nopeuttaa sektorin päästövähennyksiä kansainvälisesti.  

Puhdas lämmöntuotanto

Ratkaisuja haetaan korvaavista polttoon perustumattomista lämmönlähteistä, lämmön tarpeen vähentämisestä ja myös siirtymää tukevien ohjauskeinojen ja kampanjoiden tukemisesta, erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa sekä Pohjois-Aasian maissa.  

Metsä- ja meriekosysteemit

Tuetaan metsä- ja meriekosysteemien suojelua tavalla, joka kasvattaa niiden hiilensitomiskykyä ja luontoarvojen säilymistä. Pyrkimyksenä on lisäksi kehittää kansainvälisiä mekanismeja, joilla suojelua resurssoidaan.

Ruoantuotanto ja -kulutus

Ruoantuotannossa ja -kulutuksessa on mahdollisuuksia suuriin ja nopeisiin päästövähennyksiin. Säätiö haluaa edistää laaja-alaisesti ympäristölle ystävällisiä vaihtoehtoja. Tavoitteena on erityisesti olemassaolevien ja uusien hankkeiden vaikutusten kansainvälistäminen. 

Hiilen talteenotto ilmakehästä (DAC=Direct Air Capture)

Hiilen talteenotolla ilmakehästä voi olla mittava potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalien päästöjen vähennyksen jälkeen, mutta kehitystyö vie aikaa. Nykyisellään menetelmien mittakaava on lisäksi vielä hyvin pieni ja kustannukset korkeita. Tämän ohella säätiö haluaa tarkastella kriittisesti menetelmien roolia ekologisessa jälleenrakennuksessa. 

Rahoitettavien hankkeiden halutaan täydentävän kunkin kohdealueen ratkaisuja ilmastokriisiin. Sen lisäksi niiden halutaan tukevan tuloksillaan toisiaan ja globaalia vihreää siirtymää edistävää toimijoiden ja hankkeiden ekosysteemiä. 

“Ympäristöohjelmassa halutaan luoda edellytyksiä systeemitason muutoksille Suomessa ja kansainvälisesti”, tähdentää ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi. 

“Siksi säätiö tukee hankkeita, jotka esimerkiksi luovat ratkaisukeskeistä keskustelua ja ehdotuksia päästöleikkauksia koskevaan päätöksentekoon, ohjaukseen ja muihin rakenteellisiin ratkaisuihin. Säätiö myös haluaa tukea siirtymän tarvitsemia merkittäviä ihmisresursseja, myös kansainvälisesti.  Haemme aktiivisesti hankkeita ja yhteistyökumppaneita, ja toivomme yhteydenottoja tahoilta, jotka haluavat olla mukana luomassa ratkaisuja ilmastotoimien pullonkauloihin.”

Kohdealueiden valinnassa keskeisiä kriteereitä ovat tulosten arvioitu nopeus, niiden laajuus, systeeminen vaikutus  yhteiskuntaan ja teollisuuteen sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Myös säätiön verkostot ja lisäarvon saavuttaminen suhteessa jo olemassa oleviin hankkeisiin ja toimijoihin on ohjannut ohjelman valmistelua. Lisäksi hankkeissa huomioidaan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä rakentavan ilmastokeskustelun tukemiseen. Samat kriteerit tulevat ohjaamaan tulevien hankeyhteistöiden valintaa.

Lue lisää ympäristöohjelmasta ja kohdealueiden valintaprosessista: http://tahsaatio.fi/ymparistoohjelma

Lisätietoja:

Harri Lammi
Ympäristöhankkeiden johtaja

Johanna Laurila
Viestintäpäällikkö