Vihreän teräksen murros ei tapahdu itsestään – näin vauhditamme muutosta

Poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä arvaamaton ja useat vihreän teräksen lippulaivahankkeet Euroopassa ovat viivästyneet. Siitä huolimatta teräskentällä näkyy jo joitakin merkkejä muutoksesta – niin kysynnän kuin tuotannonkin puolella. Vastuullisuuteen perustuva markkinakehitys ei ole kokonaan pysähtynyt, vaan etenee toisinaan harppauksin, toisinaan pienin askelin.

TAH-säätiössä seuraamme tätä kehitystä vihreän teräksen näkökulmasta – ja pyrimme vaikuttamaan siihen niin ostajien, valmistajien kuin sääntelijöidenkin kautta.

Autoteollisuuden rooli

Autoteollisuus on ollut yksi keskeinen kysyntäpuolen moottori, sillä autonvalmistajilla on paineita vähentää tuontantoketjunsa päästöjä, ja vihreän teräksen kalliimpi hinta muodostaisi vain suhteellisen pienen osan koko auton hinnasta.

Esimerkiksi Lead the Charge -verkoston keväällä päivittämä vertailu sähköautojen tuotantoketjujen vastuullisuudesta osoittaa, että täysin toimettomien yritysten määrä vähenee edelleen, vaikka parannukset olivat edellisvuotta pienempiä. Vertailun vastuullisuus kattaa paitsi ilmastopäästöjen vähentämisen myös laajemmat ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset, kuten raaka-aineiden kestävän hankinnan ja toimitusketjujen läpinäkyvyyden. 

Viime vuosina autoyhtiöiden omien tavoitteiden ja vapaaehtoisten vihreän teräksen ostositoumusten lisäksi vihreän teräksen kysyntä on alkanut konkretisoitua sopimuksiksi teräksentuottajien kanssa. Useat autovalmistajat, kuten Volvo, BMW ja Mercedes-Benz, ovat  tehneet sopimuksia esimerkiksi Stegran (ent. H2 Green Steel) kanssa. Sopimukset kattavat kuitenkin vasta pienen osan autoteollisuuden teräksen kysynnästä, joten työ jatkuu. 

Terästuottajat avainasemassa

Samanaikaisesti myös tuotantopäässä tapahtuu. Japanin suurimat teräsyhtiöt Nippon Steel ja JFE Steel ovat olleet kansainvälisen sijoittajavaikuttamisen kohteena jo vuosia.Molemmat yhtiöt ovat julkistaneet suunnitelmia rakentaa perinteisiä hiilimasuuneja vähäpäästöisempiä valokaariuuneja. Esimerkiksi Nipponin tapauksessa lupaukset alkoivat viime toukokuussa vihdoin konkretisoitua investointipäätöksiksi. 

Sen sijaan suunnitelmat esimerkiksi uusiutuvan energian hankinnasta ja laitosten päästövaikutuksista eivät tätä kirjoitettaessa ole vielä selvillä yhteistyökumppaniemme (Transition Asia ja ACCR) mukaan. Nippon Steelin oma arvio vältetyistä päästöistä on 3,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa vajaata puolta Suomen tieliikenteen vuosipäästöistä (9,3 Mt CO2).

Sääntely muutoksen katalyyttinä

Myös sääntely voi vauhdittaa muutosta. EU:n hiilirajamekanismi CBAM asettaa hiilen hinnan tiettyjen tuotteiden tuonnille, ehkäisee hiilivuotoa ja edistää puhtaampaa tuotantoa. Lisäksi niin sanottu vastuullisia hankintoja koskeva sääntely velvoittaa yrityksiä varmistamaan, että niiden hankkimat raaka-aineet ja tuotteet on tuotettu kestävällä ja eettisellä tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ihmisoikeus- ja työolojen turvaamista toimitusketjuissa, ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä toimitusketjujen läpinäkyvyyden lisäämistä.

Nämä vaatimukset muokkaavat globaaleja standardeja ja luovat painetta sekä kysyntä- että tuotantoketjuihin. Esimerkiksi CBAM:n on kerrottu kannustavan Kaakkois-Aasian hallituksia edistämään nopeammin omia hiiliveromekanismejaan. Onkin olennaista varmistaa, että EU:n ympäristöä koskeva sääntely ei vesity. 

Vihreän teräksen murros rakentuu siis monella rintamalla – mutta miten tämänkaltaista systeemistä muutosta voi ylipäätään mitata?

Miten seuraamme systeemistä muutosta?

Tapamme lähestyä systeemisen muutoksen mittaamista on saanut vaikutteita Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP:n Innovation Sandboxin “Innovative M&E from the Sandbox and beyond” -materiaalista. UNDP on kestävää kehitystä tukevan työnsä osana käynnistänyt Innovation Sandboxin – kokeilualustan, jossa voidaan turvallisesti testata uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Siinä muutosta lähestytään kolmen askeleen kautta:

1. Määritellään systeemi – meidän tapauksessamme tämä on kiteytetty terässtrategiaksi , joka ohjaa työtämme vihreän teräksen pariin.
   
2. Tunnistetaan muutoksia systeemin eri osissa – me ja kumppanimme seuraamme mm. ostosopimuksia, investointipäätöksiä, politiikkatoimia ja yritysten vastuullisuuskäytäntöjen kehitystä.
   
3. Arvioidaan kontribuutiota muutokseen – tarkastelemme, miten tukemamme työ on mahdollisesti vaikuttanut havaittuihin muutoksiin.
   

Vaikuttavuus syntyy usein pitkällä aikavälillä – erityisesti teollisilla toimialoilla, kuten teräksessä, jossa investointisyklit ovat pitkiä. Ensimmäiset rahoituksemme myönnettiin vuonna 2021, joten työmme tarkastelujänne on vielä melko lyhyt. Siksi seuraamme tarkasti myös lyhyen aikavälin signaaleja: sitoumuksia, ostosopimuksia, kampanjanostoja, investointiuutisia ja sääntelypäätöksiä. Ne voivat kertoa suuremman siirtymän käynnistymisestä. 

Miten säätiön tukema työ edistää muutosta?

TAH-säätiön tukema työ tähtää siihen, että terästeollisuuden päästöt vähenevät ja vihreän teräksen markkinat syntyvät ja kasvavat. Olemme rahoittaneet monipuolista joukkoa toimijoita, jotka työskentelevät eri tasoilla muutoksen aikaansaamiseksi. Kaksi tärkeää vipua terästuotannon päästövähennyksille ovat vihreän teräksen kysyntä sekä sijoittajien vaikutusvallan valjastaminen.

Kysyntä ohjaa markkinoita

Kumppanimme tekevät työtä vihreän teräksen kysynnän kasvattamiseksi sekä suoraan yritysten että rakenteita ohjaavan lainsäädännön parissa. 

• Sunrise Project koordinoi Lead the Charge -verkostoa, joka lisää autoteollisuuden ilmastovaikutusten näkyvyyttä ja kirittää yrityksiä kohti vastuullisempia tuotantoketjuja. 
• Transport & Environmentin (T&E) analyysit vihreän teräksen kustannuksista ja päästövähennyspotentiaalista sekä ajatushautomo Institut Mobilités en Transition – IMT:n pilotti korkealaatuisesta romuteräksestä tuottavat tietoa sekä heidän että yhteistyökumppanien yritys- ja EU-vaikuttamisen tueksi.
• European Environmental Bureau (EEB) vaikuttaa erityisesti EU-politiikkaan, jonka globaalilla ohjausvaikutuksella on merkitystä myös autoteollisuudessa. 
• SteelZero kokoaa yritysten vapaaehtoisia vihreän teräksen ostositoumuksia – mukana on esimerkiksi autovalmistajat Volvo ja Polestar.

Sijoittajapaine muuttaa teräksen tuotantoa 

Sijoittajavaikuttaminen on yksi keskeinen tapa vauhdittaa muutosta erityisesti tuotantopäässä hiili-intensiivisistä masuuneista valokaariuuneihin. Esimerkkinä tästä toimii Nippon Steel – Japanin suurin teräsyhtiö – jonka toimintaan ovat vuosien varrella pyrkineet vaikuttamaan muun muassa Australasian Centre for Corporate Responsibility (ACCR) ja ajatushautomo Transition Asia. Heidän työnsä on pitänyt sisällään sijoittajavuoropuhelua, yhtiöanalyysiä ja vaikuttamista yhtiökokouksissa. Sijoittajavaikuttamisen lisäksi esimerkiksi Steelwatch-järjestö kampanjoi yhtiön ilmastotoimien kirittämiseksi.

Vaikka kehitys ei ole ollut lineaarista, keväällä 2025 tulleet Nippon steelin investointi-ilmoitukset osoittavat, että strateginen ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta.

Vihreän teräksen murroksen siemenet kylvetään tänään

Vihreän teräksen murros ei tapahdu yksin eikä yhdessä yössä. Se edellyttää yhteistyötä, tietoa ja sitkeyttä – sekä kykyä nähdä signaalien takaa orastava muutos. Säätiön tukema työ rakentaa perustaa tälle muutokselle, jonka vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen.

Artikkelin herokuva: Pixabay