Vihreä siirtymä tarkoittaa konkreettisia, tiettyihin paikkoihin sijoittuvia teollisia hankkeita ja infrastruktuurin rakentamista. Näillä hankkeilla pyritään päästöttömään tuotantoon ja ilmastonmuutoksen hillintään, mutta ne vaikuttavat myös maankäyttöön sekä ympäristöön ja paikallisyhteisöihin. Tämä tasapainottelu hyötyjen ja haittojen välillä haastaa hankkeiden hyväksyttävyyden.
Vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy usein paikallisia jännitteitä ja konfliktipotentiaalia. Osapuolina konflikteissa voivat olla kaikki vihreän siirtymän paikalliseen toteuttamiseen osallistuvat tahot, kuten hankekehittäjä sekä kunnan luottamus- ja virkahenkilöt. Kuntalaisilla ja vapaa-ajan asukkailla on monenlaisia muutokseen liittyviä huolia. Ympäristöjärjestöt puolestaan haluavat varmistaa, että uusista hankkeista ei aiheudu luontohaittoja.
Uusien hankkeiden hyväksyttävyydestä onkin muodostumassa yksi koko kestävyysmurroksen kriittisimmistä kysymyksistä. Pelissä on isot panokset: viime kädessä elämänmuotojen ja lajien elinehdot. Halusimme tai emme, olemme kaikki mukana kestävyysmurroksessa omilla panoksillamme ja siirroillamme.
Tyypillisesti konfliktit halutaan joko välttää tai voittaa. Akordin näkemys konfliktien roolista vihreässä siirtymässä on toisenlainen: konfliktit ovat murroksen välttämätön oire ja ne kertovat siitä, mikä meille on tärkeää. Parhaimmillaan konflikti voi olla sysäys, joka tuo osapuolet yhteen etsimään ja löytämään uusia ratkaisuja ja aiempaa paremman yhteisen polun eteenpäin.
Kestävyysmurroksen onnistumiseen tarvitaan konfliktien ennakointia ja yhteistä ongelmanratkaisua. Kärjistyessään konfliktit voivat olla tuhoisia kaikille osapuolille. Globaalilla tasolla on selvää, että mikäli vihreä siirtymä ei onnistu, ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja kaikki häviävät.
Akordilla on yli vuosikymmenen kokemus siitä, että maankäyttöön ja luonnonvaroihin liittyviä vaikeitakin konflikteja on mahdollista ratkoa yhdessä. Olemme saaneet nähdä, miten kiistojen osapuolet pystyvät pysähtymään, sopimaan pelisääntöjä, ottamaan uudenlaisia rakentavampia rooleja ja määrittelemään parempia lopputulemia, sekä tavoittelemaan niitä yhdessä.
Vihreän siirtymän jännitteiden kärjistyminen ja hankkeiden konfliktoituminen aiheuttaa hanketoimijoille ja sidosryhmille suoria ja epäsuoria kustannuksia. Hankkeiden viivästyminen tai peruuntuminen ovat näistä ilmeisimpiä: ristiriitoja herättäneitä hankkeita joudutaan suunnittelemaan uusiksi tai palauttamaan päätöksentekoon.
Työmme pohjautuu konfliktinratkaisun ja monen osapuolen välisen neuvottelun teoriaan ja käytäntöön. Samat periaatteet ja menetelmät ovat monelta osin laajasti sovellettavissa vihreän siirtymän arkeen.
Tätä työtä tukemaan olemme juuri julkaisseet Vihreän siirtymän paikallinen hyväksyttävyys -pelikirjan. Sen ensimmäisessä versiossa keskitymme hankekehityksen varhaisvaiheeseen ja tarjoamme toimivaksi osoittautuneita ajattelun ja tekemisen työkaluja, joiden avulla voi rakentaa parempaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja luottamusta ja niiden myötä hankkeiden hyväksyttävyyttä.
Konfliktien syntyä on mahdollista ennakoida huomioimalla paremmin hankkeen sijoituspaikan erityispiirteitä ja paikallisyhteisön tarpeita aivan hankkeen ensiaskelista alkaen. Mikäli konfliktit kuitenkin realisoituvat, niitä voidaan käsitellä rakentavasti ja ratkoa riippumattoman välittäjän avustuksella.
Jonna Kangasoja on ympäristökonflktien monenvälisten neuvottelujen välittäjä Akordin toinen perustaja ja toimitusjohtaja.