Tiina ja Antti Herlinin säätiö on saanut valmiiksi strategiansa vuosille 2020-2025. Toimintaan tulee merkittäviä muutoksia, kun resurssit suunnataan nopeisiin ja tehokkaisiin päästöleikkauksiin.
Uusi strategia syntyi asiantuntijoiden tietoon ja näkemyksiin nojaten. Työ aloitettiin haastattelemalla 10 kestävyys- ja ilmastoaiheiden johtavaa asiantuntijaa. Heiltä pyydettiin näkemyksiä kiireellisimpiin aiheisiin ilmaston ja kestävän kehityksen alueella. Lisäksi kysyttiin, mitä Tiina ja Antti Herlinin säätiön kaltainen toimija voisi parhaassa tapauksessa tulevina vuosina tällä saralla saada aikaan.
Asiantuntijoiden viestit olivat selkeitä ja pitkälti yksimielisiä: lisää panoksia kaivataan tutkitun tiedon välittämisessä yhteiskuntaan; kriisin syvyyden mittakaavat pitäisi saada välitettyä läpileikkaavasti kaikille päätöksentekijöille. Säätiöiden toivottiin yhdessä käyttävän arvovaltaansa kattavien poliittisten visioiden ja yhteiskunnallisten toimenpideohjelmien peräänkuuluttamiseen. Oleellista on fossiilipäästöjen nopea vähentäminen. Lisäksi monet asiantuntijoista keskittyisivät nimenomaan kulutuspohjaisten päästöjen leikkaamiseen.
“Vaikka tilanne on vakava, kehityksen suunta on muutettavissa, mikäli tartumme ihmisten arjen mahdollistavia järjestelmiä sarvista. Sitä varten tarvitaan härkäpäisiä poliitikkoja, aktivisteja, yritysjohtajia, keittiömestareita, kaupunginjohtajia, tieteentekijöitä astumaan kokoaan isompiin saappaisiin ja luomaan uudenlaista normaalia omille toiminta-alueilleen”, summaa Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman.
Määrää ja tehokkuutta päästöleikkauksiin – ympäristökriisin ehdoilla
Ilmaston lämpenemisen kannalta 2020-luku on ratkaiseva vuosikymmen päätösten ja nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden kannalta. Säätiön strateginen fokus päätettiin siksi tarkentaa globaalien päästöjen nopeaan leikkaamiseen. Samanaikaisesti strategiassa todetaan, että ilmaston lämpeneminen on vain yksi osa laajempaa ympäristökriisiä, eikä kokonaisvaltaista ekologista jälleenrakentamista tule lykätä.
”Ympäristöllä ei ole vain yhtä ongelmaa, vaan kohtaamme nyt useita vakavia haasteita samanaikaisesti. Kuitenkin tehtävät on paras jakaa kyvykkyyksien mukaan: havaitsimme strategiatyössä, että säätiön verkostot ja yhteinen tahtotila ohjaavat meitä ripeisiin toimiin juuri päästöjen leikkaamisen parissa. Samalla voimme ohjata huomiota myös planeetan kantokyvyn säilyttämiseen ja sen edellyttämän laajemman yhteiskunnallisen muutoksen tarpeeseen,” toteaa säätiön kehitysjohtaja Anna Herlin.
Strategiatyötä fasilitoinut Marjaana Toiminen Ellun kanat -muutostoimistosta nostaa esiin säätiöiden ainutlaatuisen vapauden valita omat toimintatapansa – ja vastuun jonka tämä vapaus tuo mukanaan. ”Säätiöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Siksi säätiöiden pitäisi rohkeasti ja kriittisesti tarkastella toimintatapojaan etenkin nyt, kun elämme historiallista murrosta. Pitkään säätiökenttää seuranneena väittäisin, että säätiöt jättävät jatkuvasti hyödyntämättä mahdollisuuksiaan. Tiina ja Antti Herlinin säätiön rohkeat päätökset muokata radikaalisti toimintansa fokusta ilmastokriisin ehdoilla osoitti edelläkävijän asennetta,” Toiminen sanoo.
Kokonaisvaikutukset ratkaisevat
Ympäristökriisi on malliesimerkki haasteesta, josta on päästävä yli yhdessä. Pelkästään Suomessa toimii lukuisa joukko erilaisia erinomaisia ilmastotoimijoita. Strategiatyössä säätiö määritteli omille vahvuuksilleen parhaiten soveltuvan roolin ympäristökriisin käsittelyssä ja ilmastokeskustelussa. Säätiölle ominainen yhteistyön käynnistäminen ja kohtaamisten mahdollistaminen nostettiin tärkeimmäksi toimintatavaksi.
Tulevina vuosina Tiina ja Antti Herlinin säätiö kutsuu sidosryhmänsä mukaan työstämään kestävämpää tulevaisuutta yhdessä. Tärkeänä kohtaamispaikkana tulee toimimaan säätiön Kaivopuistosta hankkima 1800-luvun puuhuvila, Puistokatu 4. Käynnissä olevan remontin jälkeen säätiö muuttaa toimitilansa huvilaan yhdessä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa, ja talo valjastetaan merkityksellisten kohtaamisten, monitieteisen tutkimuksen ja monialaisen yhteistyön käyttöön.
Uusi strategia tarkoittaa myös vuosittaisten avointen apurahahakujen päättymistä, ainakin toistaiseksi. Vaikka menneiden hakujen kautta on joka vuosi päästy rahoittamaan erittäin merkityksellistä työtä niin tutkimuksen kuin kansalaisyhteiskunnan projektien parissa, säätiö pitää hakujen toimintamallia tehottomana jaossa olevaan rahaan nähden. Yhteistyötahoja tullaan tästedes kartoittamaan asiantuntija-arvioiden ja keskustelujen kautta. Rahoituksen ja kumppanuuden tärkeimmät kriteerit ovat nyt nopeat ja tehokkaat positiiviset ilmastovaikutukset, pyrkimys systeemitason muutokseen sekä hankkeiden skaalautumispotentiaali. Ensimmäisiä uusia avauksia valmistellaan parhaillaan.
Ei anneta ilmaston lämpenemisen yllättää
Säätiön strategia valmistui poikkeuksellisena aikana. Globaali koronaviruspandemia yllätti käytännössä jokaisen valtion, yrityksen ja yksilön. Kuitenkin pandemian uhka on ollut ilmiselvä tieteellinen fakta, jonka tutkijat ovat ennalta kuvanneet huomattavalla tarkkuudella.
“Ilmastokriisi on koronaa suurempi uhka ja sen tukahduttaminen on teoriassa helpompaa kuin korona-kriisistä selviäminen. ‘Lääkkeet ja rokotteet’ ovat jo olemassa, enää puuttuu päätöksiä. Kriisien torjuminen hyvän sään aikaan on myös taloudellisesti järkevin vaihtoehto”, toteaa säätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. “Kun nyt on pakko jälleenrakentaa, kannattaisi samalla ottaa selkeitä askeleita elinympäristömme säilyttämisen suuntaan. Järjestelmätason suunnanmuutos on vielä mahdollinen, mutta sillä alkaa olla kiire.”
Lue Tiina ja Antti Herlinin säätiön strategiasta vuosille 2020-2025 täältä.
Lisätiedot: kehitysjohtaja Anna Herlin,
Kuvat: Lasse Lecklin, 2020